perjantai 28. elokuu 2015

Artistinimeni..

Mä en oikeastaan koskaan lue itsestäni (tai kenestäkään muustakaan) mitään keskustelufoorumien keskusteluja, sillä olen vuosien mittaan oppinut millaiset ihmiset siellä kirjoittavat; väsyneet ja omaan elämäänsä kyllästyneet ihmiset, joilla ei todellakaan ole ikinä mitään muuta kuin huonoa sanottavaa. Ei kukaan jaksa avata keskustelufoorumia mennäkseen kehumaan jotain ihmistä, tai kirjoittaakseen hyvää palautetta. Pelkkiä keittiöpsykologien analyysejä, lyttäys kommentteja, kaukaa haettuja juoruja – eikä oman kokemukseni perusteella ei oikeastaan koskaan minkään näköistä faktaa.

MUTTA eilen törmäsin sattumalta googletellessani keskusteluun itsestäni, jonka pelkkä otsikko oli jo niin hulvaton, että mun oli aivan pakko klikata keskustelu auki, ja lukea koko viestiketju läpi… :D Koitin istua jalat ristissä etten pissaisi housuun, niin aidosti hauskoja jotkut kommentit mun mielestä olivat. Hauskoja lähinnä siksi, että kaikki oli (jälleen kerran) niiiiin täyttä p*askaa – mutta muotoiltu tietysti taidokkaasti ”puhtaaksi faktaksi”, jonka joku hieman sinisilmäisempi (lue: tyhmempi) ihminen varmasti uskookin.

Kun olin aikani hihitellyt keskustelulle yksin havahduin, ja muistin että ihmiset jotka eivät in real life tunne mua saattavat oikeasti niellä noikin läpinäkyvät jutut? Tuntuu että nykyään kaikki netistä luettu mielletään automaattisesti faktaksi, ilman minkään näköistä lähdekriittisyyttä? Tajuaako ihmiset enää ollenkaan, että kuka tahansa voi kirjoittaa anonyyminä nettiin aivan mitä haluaa, ja näin ollen vahingoittaa jotain toista ihmistä? Mä oon itse niin tottunut ja turtunut tähän valheellisen tiedon leviämiseen, ettei mua jaksa enää pahemmin liikuttaa, mutta tietysti aina välillä huolestuttaa etteivät jotkut ihan oikesti ymmärrä tätä. Netin keskustelupalstat on vähän sama asia kuin juorujen leviäminen ihmiseltä toiselle rikkinäisen puhelimen lailla – mutta sillä erotuksella että juoru kuitenkin tulee yleensä ihmiseltä jonka tunnet/tiedät, eli joku tietty ihminen kertoo sen sinulle omalla naamallaan! Kuka tahansahan voi käydä vaikkapa muokkaamassa Wikipedian tietoja, jotka nyt mielletään vielä hieman luotettavammaksi lähteeksi, kuin vaikkapa se kaiken kuran koti, vauva.fi. :D

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Life of Siljan sukunimi on HIPPO?!

”Silja Hippo. Ok. Antoi sitten koirallekkiin saman nimen.”

”Hippo Hippo. mikäpä siinä. Etunimi lienee Hilja tai Helmiina, helinä. :DDD”

”Sundberg on artistinimi. Silja Hippo se kyllä oikeasti on niinkuin ovessa lukeepi.”

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

”Tulisi varmaan liikaa fanipostia jos artistinimen sukunimi olisi. Silja oli samassa koulussa kanssani ja sukunimi on Hippo.”

”Vahvistan asian. Tosin korjaan, että alkoi käyttää nimenään yläasteella Sundbergia, koska koulukiusaus oli niin rajua. -Toinen luokkalainen”

”joo kuulostaaha se (Silja Sundberg) hienommalta ku SILA HIPPO”

OLYMPUS DIGITAL CAMERAid-kuva

Joo-o, mun kotiovessa tosiaankin lukee Hippo – ja ei, se ei ole mun oikea sukunimi, jos jollekkin jäi epäselväksi. En yhtään muista mikä huisinhauska tarina tän päähänpistoksen takana alunperin oli, mutta tosiaan voin kaikille tietämättömille kertoa, että omaan oveensa voi tosiaankin laittaa aivan minkä nimen haluaa – vaikka sitten koiransa kutsumanimen. :D Tietysti se saattaa hieman hämmentää postinjakajia, mutta senpä takia mulla lukee se ihan oikea ja alkuperäinen sukunimi ensimmäisen kerroksen asukasluettelossa (vai mikä se on?). Sieltä se fiksu postinjakaja sitten chekkaa kerroksen ja asunnon numeron, joten posti löytää kyllä perille. Oikea sukunimeni on ollut ja tulee ainakin vielä jonkun aikaa olemaan siis Sundberg – eikä se ole mikään imagonvuoksi otettu taiteilijanimi. ;D Ootte te kyllä.. ihania!

With love, Silja