maanantai 20. maaliskuu 2017

Olenko minä yksinäinen?

Ajattelin nyt jatkaa hieman aiheesta jota oon ennenkin blogissani sivunnut, yksinäisyys. Tää on jo aika kliseisesti sanottu; mutta kuten tiedätte blogi on kuitenkin vain pintaraapaisu bloggaajan elämästä – ja tämä on täysin totta myös mun kohdalla. Blogiin pääsee yleensä vain kaikki ”spesiaalimmat” jutut, yksi postaus saatta usein kertoa vain jostain yhdestä päivän tapahtumasta jne. eli tietysti munkin elämässä tapahtuu paljon muuta kuin mitä blogin tai muun sosiaalisenmedian perusteella voisi olettaa. Saan aina välillä kommentteja että enkö tee koko päivänä muuta kuin syö aamupalaa ja katso telkkaria, mikä on musta vähän hassua, koska vaikka teenkin töitä pääsääntöisesti kotoa käsin, kuuluu mun elämään tietysti muutakin kuin makoilua… Mun päivän rytmit vaan menee ehkä hieman eritavalla kuin 8-16 töissäkäyvillä ihmisillä, mutta mun mielestä toi on silti hassu oletus koska on mullakin normaaleita pakollisia asioita hoidettavana, sekä myös mun työhön kuuluu erilaisia tapahtumia, kuvauksia jne. joissa käyn vaikka en niistä aina kirjoittelekkaan. :D

Mutta sitten itse asiaan, eli onko mulla ikinä yksinäinen olo? Rehellisesti, vastaus on kyllä. Ihan melkeen viikottain mulla jollain tasolla yksinäinen fiilis ja se on tietysti tosi inhottavaa. Mun yksinäisyys on monen asian summa (esim. työ), ja mua itseäni lohduttaa jollain tasolla se, että tiedän mistä tää fiilis johtuu – nimittäin lähinnä mun omista valinnoista. Yksinäisyys johtuu mulla osaksi siitä, että asun mulle (edelleen) vieraassa kaupungissa – meinaten sitä että vaikka mulla onkin Porvoossa muutamia kavereita, ei tää oo samanlaista kuin Helsingissä jossa suurin osa mun kavereista asuu. Harvemmin tulee nähtyä ihmisiä enään niin spontaanisti, sillä täällä mulla on tosiaan vain muutama sellainen kaveri jonka kanssa oon enemmän tekemisissä. Silloin kun muutin viime kesänä Porvooseen, oli tosi ihanaa saada teiltä tsemppiä, ja huomata kuinka moni siellä ruudun toisella puolellakin asui uudella paikkakunnalla ”kumppanin takia”. Tuli parempi fiilis, kun tajusi ettei oo ihan yksin tän asian ja fiilisten kanssa.

Toinen seikka on se, että vaikka välimatka Helsinkiin onkin suht’ lyhyt ja helposti kuljettavissa bussilla, en vaan yksinkertaisesti jaksa olla koko ajan matkustamassa Porvoo – Helsinki väliä ja stressaamassa bussiaikataulujen kanssa. Eli useasti ihan mun oma tietoinen valinta on jättää jotkut kissanristiäiset väliin, varsinkin talvella kun on kylmää ja inhottavampi odotella bussia. Tietysti kesän lähestyessä tulee tän asian kanssa vähän skarpattua kun kaikki liikkuminen on ns. vielä helpompaa.

Kolmanneksi, joudun välillä muistuttelemaan itseleni että oon itse päättänyt muuttaa tänne parisuhteeni takia, koska Tatulla ei ole mahdollisuutta tällähetkellä asua muualla. Usein musta tuntuukin että oon tavallaan ”Tatun armoilla” (haha), mutta tietysti mä voisin asua myös Helsingissä ja elää enemmän omaa elämääni. Fakta on kuitenkin että tämä on mun oma valinta jotta voidaan olla enemmän yhdessä, ja myönnän että välillä musta tuntuu pahalta, kun tietysti myös Tatulla on omia menoja ja aikatauluja, eikä kaikki suunnitelmat mene aina yks yhteen. Mä vietän kuitenkin jo valmiiksi paljon aikaa yksin, joten monesti odotan että Tatulla on vapaa-aikana sitten aikaa olla mun kanssa, mikä ei tietenkään ole todellisuutta. Tiedättekö mitä meinaan? :D

Ja lopuksi haluan sanoa vielä että mä oon myös luonteeltani kyllä vähän erakko, tai että tykkään viettää paljon aikaa yksikseni sekä koirien kanssa, ja tehdä omia juttuja rauhassa kotona. En oo siis ylipäätään sellainen että jaksaisin olla 24/7 jossain ihmisten ilmoilla ja porukassa, vaan mun tarvii välillä päästä omaan rauhaan rauhoittumaan. Sen balanssin löytäminen vaan on vielä ollut vähän vaikeaa, ja juuri se kun kaikki asiat ei mene aina niiden omien aikataulujen mukaisesti.. :) Esimerkiksi tänään olin hirveästi odottanut että mentäisiin yhdessä Tatun kanssa aamulenkille ja sen jälkeen kahville ihanan ilman kunniaksi, mutta suunnitelmat meni mönkään joka tuntui musta tosi pahalta… Päätin sitten kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä lenkin jälkeen yksin kahville – ja oon tosi iloinen että menin. Sain olla ihan rauhassa omien ajatusten kanssa. :) Esimerkiksi vielä vuosi sitten en olisi osannut tehdä niin.

Ps. En nyt tiedä oliko tää postaus tosi epäselvä tai turha, jotenkin tuli sellainen fiilis että pakko päästä vähän purkamaan ajatuksia. :D

With love, Silja


torstai 16. maaliskuu 2017

Kolme asiaa…

3 asiaa, joista pidän… No rehellisesti sanottuna mieleen tuli ensimmäisenä; koirat, kesä ja matkustaminen! 

3 asiaa, joista en pidä… Kylmä ilma, pahantahtoiset ihmiset ja kiire.

3 asiaa, joita tein viikonloppuna… Nukuin, nollasin ja sain ihmeellisen ahdistus/paniikkikohtauksen jota en oo ikinä ennen kokenut. Oli kamalaa..

3 asiaa, jotka osaan… Ajatella ”laatikon ulkopuolelta”, lukea ihmisiä tosi hyvin ja tuhlata rahaa! :D

3 asiaa, joita en osaa… Laulaa, säästää, olla rauhallinen joka tilanteessa.

3 asiaa, jotka haluaisin osata… No tietysti olla aivan huippu fiksu, laittaa ruokaa ja puhua täydellistä espanjaa (ja miljoonaa muuta kieltä)!

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä… Hirveesti töitä, siivota, käydä postissa!

3 asiaa, joista stressaan… Stressaan jo sitä että alan stressaamaan, aikaisia aamuja kun on jotain tärkeää menoa, ja välillä ulkonäkö..

id-kuva

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan… Jenkkien hömppä tositv -sarjat, hyvä ruoka, rööki. LOL!

3 asiaa, joista puhun usein… Koirat, koirat ja koirat! :D Tatu on niiiin kyllästyny..

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle… Treeni-leggarit, nahkatakki ja Raybanin aviatorit. Ei siis yhdessä näitä, mut kaikki on mun luotto juttuja! :D

3 asiaa, joita en pue päälleni… En tiedä onko sellaisia? No liian pienet ja epämukavat vaatteet! Väreistä en pukisi liilaa, oranssia tai punaista.

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia… Ruokapöydän lamppu, olohuoneen matto ja vauva (voiko sen ”hankkia”) :D

3 asiaa, joista unelmoin… Matkustelu, miljoona koiraa ja hyvä elämä.

3 asiaa, joita pelkään… Pelkään pimeää, yksin metrolla liikkumista ja sosiaalisia tilanteita joissa koen olevani ulkopuolinen.

3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa… Toivon hyvien ilmojen jatkuvan, paljon inspistä bloggailuun ja että treeni kulkisi hyvin. :D

With love, Silja