keskiviikko 08. marraskuu 2017

Alavatsakivut ja epäsäännöllinen kuukautiskierto?

Mä ajattelin nyt kirjoittaa hieman henkilökohtaisemman tekstin, mikä normaalisti ei oo yhtään mun tyylistä. Blogi on kuitenkin ollut aina mulle vähän niinkuin päiväkirja, ja tänne kirjoittaminen auttaa mua käsittelemään asioita joita mun elämässä tapahtuu. JA vaikka mä oon sellainen ihminen joka pitää paljon sisällään eikä puhu kaikesta edes kavereille, niin näähän on kuitenkin loppupeleissä luonnollisia asioita, ja mun teksteistä voi ehkä olla jollekin jopa apua. Se olisi parasta.

Tosiaan kirjoittelin teille ohimennen keväällä kovista gynekologisista alavatsakivuista joista olin kärsinyt jo jonkun aikaa, ja joista olin todella peloissani. No, syitä on selvitelty erillaisissa kokeissa ja tutkimuksissa siitä asti ja joudun edelleen ramppaamaan kokeissa. Viimeksi eilen aamusta olin naistentautien poliklinikalla, eikä vieläkään mitään syytä koville kivuille ole varsinaisesti löytynyt.. Eilen mua oli tutkimassa kolme eri lääkäriä ja sain mukaan ”hyviä ja huonoja uutisia”. Yksi isoimpia asioita joita olin pelännyt, oli endometroosi – mutta ainakaan eilisessä ultraäänessä ei sitä näkynyt. Itseasiassa ultraäänessä ei eilen näkynyt mitään muutakaan ”pahaa” tai epänormaalia – sain siis tavallaan huokaista helpoituksesta. Sain eilisellä lääkärikäynnillä myös paljon vastausia kysymyksiini, ja olo oli niin helpottunut että en pystynyt pidättelemään kyyneliä kun lääkärin kanssa lopuksi käytiin asioita läpi.. Oli kyllä niin tunteikas päivä!

Vaikka varsinaista syytä kivuille ei vielä löydettykkään, lähti mun harteilta iso taakka. Oon tosi lapsirakas ja tiedän 100% varmasti että haluan omia lapsia vielä joku päivä. Se mikä mua eniten koko asiassa pelotti, oli juurikin se, että tutkimuksissa löytyisi jotain, minkä vuoksi en voisikaan saada lapsia. Vaikka kivut on tosi kovia, ja välillä on ollut päiviä etten pysty tekemään niiden vuoksi mitään, pelkäsin eniten juurikin tuota lapsi -asiaa. Se oli yksi isoimpia syitä minkä takia halusin koko tätä vyhtiä alkaa selvittämään.

Sain kumminkin lääkäriltä siinä mielessä ikäviä uutisia, että mun hormoonituotanto on todella sekaisin, eikä kroppa tuota tarpeeksi estrogeeniä. Lääkäri kyseli tarkkaan millaista liikuntaa harrastan jne. ja sanoi sitten suoraan, että mun kroppa ei toimi oikein sen vuoksi että olen alipainoinen. Tässä vaiheessa mun leuka meinasi loksahtaa lattiaan saakka. Teki mieli sanoa että olisit nähnyt mut vaikka vuosi sitten.. Pahimmillaan vaaka näytti 46kg ja olen ajatellut nyt olevani ihan normaalipainon rajoissa, mutta painon pitäisi kuulemma nousta vielä ainakin 2 kiloa lisää, jotta kroppa alkaisi toimimaan paremmin. Pakko myöntää, että tää on mulle aika vaikea asia. Mulla on jo nyt ollut omissa nahoissa vähän inhottava olo, enkä ole sellaisessa kunnossa kun haluaisin. Tuntuu että nyt mun pitäisi tavallaan valita oman unelmakropan ja terveyden välillä? Tietysti terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on aina se mihin pyrin, mutta että nyt pitäisi vielä lihottaa?? Oon viimeaikoina ollut ihan kriisissä mun kropan kanssa ja  miettinyt että pitää alkaa katsomaan tarkemmin mitä suuhunsa laittaa jos vaikka saisi pari kiloa pois. En tiedä yhtään mitä tästä nyt pitäisi ajatella? Tuli ihan sellainen olo kun olisi joku syömishäiriö!

With love, Silja


66 Responses to “Alavatsakivut ja epäsäännöllinen kuukautiskierto?”

  1. Roosa sanoo:

    No rehellisesti sanottuna että jos sun mielestä yks 2kilon lihominen tossa kropassa kauhistuttaa on sillon ”korvien välissä” eli sun ajattelussa pahasti vikaa. Varsinki jos puhutaan että lääkäri sanoo että pitää painon nousta, terveyttähän ne vaan ajattelee.. itsellä ainakin yläasteelta asti opetettu että naisen rasvaprosentti on isompi kuin miesten ihan vaan siksi koska se vaikuttaa hedelmällisyyteen. Joten maalaisjärki käteen. Googlaa sun pituudelle paino-indeksi et paljon sun pitäis painaa ja tottule ajatukseen että se on se n o r m a a l i minkä rajojen sisällä pitäisi olla ja se on tervettä :) huom varmasti myös kehonkoostumuksella on väliä voithan sä alkaa esim treenaamaan niin tulee lihasmassaa siihen painoon. Ja saat samalla kehonkoostumus mittauksella tietää onko sulla esim. kertynyt rasva sisäelinten ympärille joka vaarallisempaa kuin ulkoisesti näkyvä ”läski” rasva :Dd tsemppiä ! Prosessi on kaikinpuolin myös henkinen kasvu ton ulkoisen muutoksen lisäksi!

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Ei kahden kilon lihominen niinkään kauhistuta, mutta kun oon tässä lihonnut jo sen 4-5 kiloa, niin tähän päälle vielä lisää tuntuu jo aika paljolta. :)

      • Lulu sanoo:

        Oom samaa mieltä, jos sulle tuottaa henkisesti vaikeuksia ajatus lihottamisesta ja nyt jo olet kriisissä kroppasi kanssa vaikka olet alipainpoinen – suosittelen lämpimästi harkitsemaan lääkärille puhumista noista sun ajatuksista ja suhtautumisesta. Saattaisit tarvita mielenterveydellistä apua. Tiiän et sellanen voi olla vaikeaa, mutta jos puhisit jollekin se saattaisi auttaa. Toivottavasti kroppasi alkaa pian taas toimimaan normaalisti. <3

  2. H sanoo:

    Kehon minäkuva on kyllä jännä juttu… Itse olin tuonne kolmekymppiseksi fyysisessä työssä, ruokailutottumukset oli päin persettä, päivät meni pääasiassa kahvilla ja tupakalla, illalla napa täyteen ruokaa ja herkkuja päälle ja omasta mielestäni olin vain hoikka vaikka kaikki aina kauhistelivat laihuuttani. Luonnollisesti olin myös jatkuvasti ihan poikki kehon ollessa säästöliekillä. Sitten vaihdoin työtä ja tulin raskaaksi jolloin paino alkoi nousta tietysti raskauden vuoksi, mutta myös valtavan fyysisen rasituksen vaihtuessa normaaliin lenkkeilyyn ja parempaan ruokailuun. Tässä vaiheessa kehon muuttuminen ei vielä ”häirinnyt”, mutta noin vuosi synnytyksen jälkeen peiliin katsoessa oli ristiriitainen olo; tiedostin etten halua takaisin vanhoihin mittoihin jolloin olin selvästi alipainoinen(kuvia jälkeen päin katsoessa oma laihuus järkyttää), mutta silti peiliin katsoessa olo oli ”iso” vaikka tiesin olevani normaalivartaloinen ja hoikka ja olo oli mainio. Nyt toista lasta odotan ja näin loppuvaiheessa raskaana ollessakin välillä olo peilikuvasta on valtava(syystä… :D) ja välillä taas, että eihän tässä niin iso loppupelissä ole. Jännityksellä odotan mihin aivot taipuvat vuoden päästä peiliin katsoessa :) Oma ihannekroppa olisi huomattavasti muodokkaampi, naisellisempi ja ”pehmeämpi”, mutta ruumiinrakenteesta johtuen semmoisesta voin vain haaveilla.

    Kun kirjoitit, että olo omissa nahoissa ollut inhottava, niin osaatko eritellä johtuen vaa’an lukemista vai peilikuvasta vai ”sisäisesti”? Koska minä olen tullut siihen tulokseen, että omiin silmiin ei juurikaan pidä uskoa peiliin katsoessa ja loppupelissä vaaka ei kerro mitään niin kauan kun ei ole sairaalloisen ali/ylipainoisissa lukemissa vaan kliseen mukaan tärkeintä on se sisäinen hyvä olo. Loppupelissä kukaan ulkopuolinen harvemmin edes huomaa toisen painossa muutoksia ellei ne ala lähennellä kymmentä kiloa.. Sinä olet upea nuori nainen ja muutama lisäkilo varmasti vaan tekee sinusta entistä upeamman :)

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Kiitos tsempeistä! ♥ Mä en itse juurikaan käytä vaakaa, saatan mun äidin luona käydä joskus vaa’alla, mutta kotona meillä ei edes ole sitä kapistusta. :) Mulle merkkaa se että on hyvä yleisfiilis, vaatteet istuu kivasti ja tietysti myös peilikuva jossain määrin.

  3. P sanoo:

    Itellä oli vähä sama tilanne ja taistelu juuri oman terveyden ja unelmakropan välillä mutta valitsin terveyden ku lääkärit sitä painotti paljon. Tutkin eri ihmisien palveluita ja tilasin ruokavalion jolla alettiin nostamaan terveellisesti painoa ja liikuntaa lisättiin että tulisi lihasta ja paino nousis. Painoin 40-42kg ennen ku alotin ja nyt pari vuotta myöhemmin paino on noussut tasaisesti terveisiin lukemiin ja en vois olla tyytyväisempi varsinki ku sitä ei kerralla pitänyt nostaa vaa se tuli tavallaan siinä sivussa samalla opetteli kunnioittaan omaa kroppaa ja kuunteleemmaan sitä. Syömishäiriö taustaa löytyy ja ruokavalion laatija osas ottaa sen hyvin huomioon. Tajusin sillon myös että se voi olla myös se unelmakroppa. Tsemppiä sulle ihanan avoimesti puhut vaikeesta asiasta <3

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Oma terveys on tärkeintä! ♥♥ Kun syö oikein ja monipuolisesti, niin se painokin varmasti nousee tasaisesti, eli tuskin näkyy sun kropassa ”huonolla tavalla”! :) Mun mielestä paras kroppa on sellainen sporttisen laiha, eli myös lihasmassaa – ja silloin tietysti pitää myös syödä hyvin! :) Kiitos kommentista ja tsemppiä sinnekkin! :)

  4. Miia sanoo:

    Kiitos, että jaoit näinkin henkilökohtaisen asian kanssamme. Varmasti moni muu kärsii samankaltaisista ongelmista ja voi tuntea helpotusta, että muutkin kamppailee samojen asioiden kanssa. Rehellisesti sanottuna olet kyllä todella hoikka! Oletko miettinyt esimerkiksi kuntosalilla käymistä? Lihaksia treenaamalla kasvattaisit ruokahalua ja voisit saada kaunista muotoa jalkoihisi ja käsivarsiisi sekä nostettua painoasi muutaman kilon verran ”lihoamatta”. En tarkoita, että sun tulisi aloittaa #fitnesslife, vaan kuntosali voisi olla terveellinen ratkaisu ongelmaasi :)

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Toivotaan! Itse on ainakin ollut vähän yksin tän kanssa, ja koittanut etsiä netsitä kaikkia keskusteluja. Ne nyt kuitenkin on usein niitä aika ääripään tapauksia ja helposti alkaa vaan ahdistaa enemmän. :D Mä en oikeastaan vielä tiedä että miten mä lähden tästä eteenpäin toimimaan, salitreeni ei sinänsä kiinnosta mutta ehkä muutaman kerran viikossa jotain kevyttä voisi ola hyvä idea! :)

  5. Anni sanoo:

    Tsemppiä ja voimia! Outoa ettei sulle määrätty mitään hormonikorvaushoitoa tai muuta vastaavaa nyt ensi hätään? Itsetunto- ja kehonkuva-asiat on välillä hankalia, itsekin painoni kanssa temppuilleena tiedän miltä tuo tuntuu… Muista että lihas painaa enemmän kuin läski. Kannattaa siis aloittaa sillä että ennemminkin hieman hioo treenejä kuin muuttaa ruokailutottumuksia, ja huomaa myös että jos liikkuu paljon, pitää myös syödä hämmentävänkin paljon! Parin kilon painonnousu ei siis todellakaan tarkoita sitä että rasvan määrän kehossa pitäisi lisääntyä :) Toivottavasti tilanne kuitenkin nyt jotakin kautta paranee!

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Kiitos! ♥ Mä veikkaan että lääkärit vielä selvittelee tätä ja katsoo sitten mitä tapahtuu…? Sain kyllä nyt alkuun keltarauhashormooni-kuurin, jotta tulis edes ne seuraavat menkat ja päästäisiin jatkamaan tutkimuksia. :D Ne tarvii alkukierrosta jotkut verikokeet jatkoa varten.

  6. Nina sanoo:

    Ihanaa että puhut näistäkin asioista! Ja näytät upeelra just tollasena ja varmasti vielä upeemmalta ja onnellisemmalta pari kiloa painavampana! <3

  7. Nipsu sanoo:

    Lihasta ei lihottamista?

    • Sanni sanoo:

      Kyllä naisen kroppa tarvitsee myös sitä rasvaa toimiakseen. Esimerkkinä fitness. He todella leikkivät terveydellään niin alhaisilla rasvaprosenteilla ja lihastahan heillä selvästi on. Lihas ei siis korvaa rasvan tarvetta.

      • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

        En usko että ainakaan pelkällä treenin koventamisella olisi apua. Veikkaan että mun pitää alkaa enemmän katsomaan tota ruokailupuolta, tai ehkä hieman molempia.

  8. Pepa sanoo:

    Olit rohkee ku kirjotit tän, en oo mielestäni ikinä ennen kommentoinu tänne oon kiitollinen et uskalsit olla näin rehellinen ja avoin. Hyvä sinä, sormet ristissä et terveys paranee ja varmasti paraneekin <3

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Kiitos paljon kommentista, nää merkkaa mulle aina tosi paljon! Tietysti vielä enemmän tälläiseen postaukseen! :)♥

  9. Emilia sanoo:

    Painon nostamiseen paras ratkaisu olisi varmasti juurikin liikunnan harrastaminen ja lihasmassan kasvattaminen. Sitä kautta tulisi varmasti syötyäkin enemmän terveellistä ruokaa, kuitenkin ilman että siitä tulisi mitenkään huono omatunto. Näin mä itse ajattelisin asiaa sun tilanteessa :)

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Jep! :) Pitää vaan tehdä töitä myös päänsisällä ja koittaa vähän asennoitua tähän!

  10. Sanni sanoo:

    Hienoa, että uskallat puhua tästä. Vaikkei sulla endometrioosia todettukkaan, niin siitäkin on hyvä puhua. Monet luulevat edelleen tänäpäivänä että kuukautiset kuuluvat olla kipeet ja että se on täysin normaalia. Mikäli kuukautiset kipuineen rajoittavat normaalia elämää tulisi vika aika selvittää. Toivottavasti sunkin kivunlähde löytyis ja se pystyttäisiin hoitaa.
    Ja tosiaan jos alkaisit keräämään massaa niin että lisäisit rasvan ja lihaksen määrää kehossasi. Alipaino on todella huono asia hedelmällisyyden kannalta ja jos lapsia haluat tulevaisuudessa saada kannattaa asiaan suhtautua vakavasti :)

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Niin, mä oon sitä mieltä että ylipäätään ei pitäisi olla minkään paikan kipeä niin että se jatkuvasti haittaa elämää! :) Tuntuu että itsellä on nää mahakivut olleet niin arkea, että ne kivuttomat päivät on olleet niitä ”luksus” juttuja elämässä. :D

  11. Noora sanoo:

    Täällä ollaan samassa tilanteessa. Endometrioosi epäillyt täälläkin. Ootan ite nyt vasta ensimmäisiä tutkimuksia missä ultrataan. Sen jälkeen haluisin tähystykseen, kun oon lukenut ja kuunnellut tuttujenkin kokemuksia, että ultrassa ei välttämättä näy ja sen takia tähystys ois hyvä. Näin oon ainakin ymmärtänyt.

    Tsemppiä kipujen ja epäsäännöllisen kierron kanssa! Tiedän mistä puhut.

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Kun mä kävin alkuun hakemassa sen lähetteen tohon ultraan niin se lääkäri jo siinä antoi sellaisen kuvan ettei niinkään epäile sitä endoa, vaikka omasta mielestä todella monet oireet viittaa siihen. Nytkin lääkäri sanoi ettei voi tietenkään sulkea kokonaan pois kun ei aina näy ultrassa, mutta ei ainakaan mitään viitteitä löytynyt.

      Tsemppiä sinnekkin! ♥

    • Ansukuli sanoo:

      Itselläni samankaltaista ongelmaa, ja vaikka sirottuma ei ultrassa näy, se paikantuu niin, että naistentautien erikoislääkäri oli hyvin varma, että endometrioosista on kyse. Oireiden ja kivun paikkojen perusteella diagnoosia siis väläytteli. Lisäksi lääkäri sanoi, että tähystykseen voi lähettää, mutta se on iso ja nukutuksessa tehtävä toimenpide, joka tosiaan on ”vain varmistus”. Tähystyksessä voidaan kyllä myös esim. poistaa limakalvon sirottumaa, mutta poisto on takeeton oireiden loppumisen kannalta, mikäli sirottumaa on paljon ja monessa paikassa. Lisäksi monesti voi käydä niin, että sirottuma kasvaa takaisin vuosien kuluessa. Mietin sitten asiaa pari päivää ja päätin, että en tähystykseen lähde. Minusta tämä on aika yleinen suhtautuminen tuohon tähystykseen, että sitä ei moni lääkäri suoraan suosittele. (Huom! Kyseessä on vain oma mielipiteeni, jonka pohjaan sekä omaan kokemukseeni että muutaman tapaamani lääkärin mielipiteeseen ja naistentaudeilla työskennellessäni myös asiakkaiden kokemuksiin.)

  12. LK sanoo:

    Vaikka toki paino nousee myös lihasmassalla niin tätä ei lääkäri tarkoittanut, sillä naisen hormonijärjestelmä vaatii toimiakseen erityisesti rasvaa, ei lihasta. Toki jos samalla hankkii lihasta niin lisärasva asettuu vähän kauniimmin lihaksen päälle (tämä on toki mielipidekysymys).

    Ja endometrioosi ei tosiaan useinkaan näy ultraäänessä mutta vatsaonteloon ei sen toteamisen vuoksi kannata mennä elleivät oireet ole hoidosta (e-pillerit tai minipilleri tai kierukka) huolimatta elämää häiritsevät. Leikkauksesta jää vatsaonteloon kiinnikkeitä jotka itsessään voivat aiheuttaa erilaisia komplikaatioita (ovat riski esimerkiksi keskenmenoa tai kohdunulkoista raskauksia ajatellen).

    Terveisin lääketieteen opiskelija

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Juu näin mäkin ymmärsin että ei nyt ainakaan mitään super liikuntaa ja salitreeniä tarkoittanut, vaan nimenomaan lisää rasvaa. :) Mutta uskon että ainakin itselle on helpoin koittaa sitten lisätä vähän lihasmassaa ja sitä rasvaa sekä syödä vielä terveellisemmin ja säännöllisemmin. :) Kiitos kommentistasi!

  13. Anna sanoo:

    Itse sairastan endometrioosia. Minut on ultrattu useasti, ja mitään erikoista ei ole koskaan näkynyt. Silti kärsin kovista gynekologisista vatsakivuista ja muista lukuisista oireista. Olin noin vuosi sitten laparoskopiassa (vatsan tähystysleikkaus) ja silloin sieltä löydettiin endometrioosia.
    Eli läheskään aina ultrassa ei näy mitään poikkeavaa, mutta silti sairastaa tietämättään endoa. Harva genekologi on perehtynyt asiaan niin tarkaan, muutamia spesialisteja lukuunottamatta, että ymmärtää/ uskoo tämän seikan. Siksi endometrioosi on edelleen hyvin huonosti diaknosoitu sairaus, valitettavasti.
    Joten kannataa lähteä vielä tutkituttamaan asiaa eteenpäin, jos kivut eivät ala helpottaa.

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Joo tossa olikin mukana joku erikoislääkäri, ja hän sanoi myös ettei pystytä kokonaan sulkemaan sitä pois. Ja joo tutkimukset jatkuu edelleen.. :)

  14. Emma sanoo:

    Voin samaistua tohon sun oloon täysin. Olin myös tyytymätön kroppaani ja painooni ja aloin urheilemaan enemmän ja sainkin tiputettua painoa juuri sen pari kiloa siihen missä olin tyytyväinen ulkoisesti. Kuukautiseni ovat aina olleet olemattomat ja epäsäännölliset ja nyt kun ikää on tullut lisää olen alkanut todenteolla miettiä että mitä jos en Voikkaan saada lapsia, joten marssin lääkäriin ja hän totesi minulle täysin saman, painoa on saatava lisää… mitä??? Juuri nyt kun olen tyytyväinen itseeni pitäisikin alkaa lihottamaan…. Hän kuitenkin neuvoi minulle miten nostaa painoa ilman että se tulee näkymään rasvana… Mietin myös täysin samaa kun sinä: unelmakroppa vai terveys. Ja kyllähän se vaakalauta terveyden puolelle kallistui :) Näitä asioita kannattaa punnita pitkään päässä ja miettiä millä on OIKEASTI merkitystä :) <3

  15. Julia sanoo:

    Syö enemmän, mutta terveellistä. Vaikka viisikään kiloa tuossa kropassa ei tee sinusta muuta, kuin edelleen hoikan. :) Vaikka sen viiden kilon ”hyväksyminen” vie aikaa, on se varmasti sen arvoista.

  16. Ida sanoo:

    Samantapaisia kipuja itselläkin ollut keväästä asti ilman mitään selkeää syytä. Lääkäri -ja koeruljanssi etenee hyvin hitaasti, mutta ehkä jonkinlaisia vastauksia saisi toivottavasti pian.

    Ymmärrän erittäin hyvin sen, että painon ja rasvan määrän nostaminen ahdistaa, vaikka se sitten olisikin vain muutama kilo. Oma ’unelmakroppa’ on myös lihaksikas ja hoikka – erityisesti teini-iän pyöreyden jälkeen (melkolailla huomaamattakin) tippunut paino, pienehkö rasvaprosentti ja hyvin erottuvat lihakset nostivat itsetuntoa ja sai olon monella tapaa paremmaksi.(Ja en siis ole mitenkään luuta ja nahkaa, ihan normaalin näköinen mutta rasvan tilalla vaan on enemmän sitä lihasta.)

    En millään haluaisi pehmentyä tästä, vaikka voi olla, ettei terveyden kannalta muita vaihtoehtoja ole.. Tietenkin sitä mieluusti ottaisi kivuttoman ja paremmin toimivan kehon, mutta mietityttäähän se silti.

    Kiitos tekstistäsi, auttaa kuulla samankaltaisia kokemuksia (eikä vain lukea jotain kauhuskenaario-nettikeskusteluja joita helpoimmin löytyy ja joilla vaan pelottelee ja stressaa itseään) :)

  17. jenni sanoo:

    ihan oikeesti..ihan kun sen 2kg sussa ees miteenkään näkyis? ja jos näkyy niin ei 2kg painonnousu kauheen erinäköseks tee..kyse on kumminkin sun terveydestä.että ärsyttää nää huomionhakemis postaukset.

  18. Dae sanoo:

    Taitaa olla hieman huono itsetunto jos 2 kg omaan painoon lisää on noin hirveä pala pureskeltavaksi. Sinuna työskentelisin ensin ajatusten ja mielen kanssa ja hyväksyisit sen että tuskin 2 kg näkyy sinun kropassa yhtään mitenkään. Oothan sä pikkasen liian laiha eikä se näytä yhtään hyvältä, päin vastoin…

  19. Dae sanoo:

    Sun kauneus ja seksikkyys heijastuu pois huonon itsetunnon vuoksi. Oot vaan…tavallinen, vaikka voisit olla itsevarma ja tätä kautta saaha sun kauneus kukoistumaan.

    • Sara S sanoo:

      Kukaan meistä ei ole muutakuin ”tavallinen”. Täydellinen ja seksikäs ei kenenkään tarvitse jatkuvasti olla, ja harva siihen pystyykään. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että itsevarma ja onnellinen ihminen on kaunista katseltavaa, mutta harvoin kukaan on elämön kaikilla osa-alueilla itsevarma, eivät edes tapaamani yli nelikymppiset ihmiset jotka muuten ovat oikein mukavaa ja älykästä seuraa.

  20. Johanna sanoo:

    Hei! Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat kun puhut siitä että lisäkilot mietityttää eikä todellakaan ole mieleinen juttu. Kelle naiselle ne olisi? :D . Kannattaa ajatella niinpäin, ettei se lisäkilo ole automaattisesti ”läskiä”. Esim kun aloitetaan urheilu, vaikka salilla käynti, varotetaan että voi tulla pari kiloa lisää – tottakai kun lähetään vähän rakentamaan kroppaa ja se tarvitsee enemmän rakennusaineita. Kuitenkin voin kokemuksesta sanoa, että kun on palkannut ammatilaiset tekemään ruokavalion ja treeniohjelman, niin vaikka ekojen kuukausien aikana olo tuntuisi turvonneelta, niin jo 4kk jälkeen, viimeistää puolen vuoden päästä voit katsoa itseäsi peiliin +2kg ”lihavampana” ja todeta että et ole ikinä ollut näin hyvässä kunnossa, ja näyttänyt näin hyvältä. Itselle on käynyt juuri näin :) eli suosittelen todellakin palkkaamaan personal trainerin, vaikka ensin vain puoleksi vuodeksi ja kertomaan tilanteen ja tavoitteet. He osaavat oikeasti auttaa juurikin tässä asiassa

  21. Mintsu sanoo:

    Usko vain lääkäriä :) Olet upea nainen ja muutama kilo lisää ei sitä muuta! Minulla oli sama tilanne kun mietimme lapsia mieheni kanssa, painoa piti saada vähän ylöspäin joten tietoisesti pyrin terveellisellä ruokavaliolla nostamaan painoa ja siitä oli apua raskautumiseen. Ne kilot ehtii vielä laihduttaa moneen kertaan kun kroppa on tehnyt maailman tärkeimmän työn. Eihän tässä kahden lapsen äitinä ruuhkavuosina ehdi edes syödä :D Paino on siis alhaisempi kuin koskaan ;)

  22. nimetoenano sanoo:

    mulla oli myös enemmän kivullisia kuin kivuttomia päiviä. ultrassa ei näkynyt mitään, sain lähetteen leikkaukseen ja kappas, keuhkoissa asti oli sirottumia.
    leikkauksesta 3v ja kivut ovat menneitä, tähän asti. yleenshän ne palaavat kuitenkin.
    jos lapsia haluat ni kannaattaa leikkauttaa, ottaa leikkauksen jälkeen hormonilääke niin paremmat mahikset raskautua. mun lapsi haaveet jäi lekuripöydälle, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
    vaikka sanotaan ettei kivut sano suoraan kuinka levinnyttå endo on, niin silti en jättäisi hoitamatta ja tutkimatta.

    • nimetoenano sanoo:

      oh ja. painosta vielä. mä olen bmi asteikolla alle 16. mutta mun kierto on lähes säännöllinen. aina lääkärit siitä aattelee että pitäs lihottaa. mutta kerrron kuinka paljon syön ja harrastan säännöllistä liikuntaa, niin se on tärkeämpää kuin painokäyrä.
      ei kaikilla paperilta luettuna näytä samat lukemat samalta :-)

  23. Veera sanoo:

    Moikka!
    Itselläni on todettu hyvin aggressiivinen endometrioosi, joka leikattiin nyt viime maanantaina toisen kerran, edellinen kerta oli vuonna 2015. Itselläni oli selvät endometrioomat molemmilla puolilla, oikeassa munasarjassa 3cm ja vasemmalla 7cm. Se, mikä tuli hiukan yllätyksenä, oli että itseasiassa koko kohtuni oli ns. kasvanut umpeen, mutta sitä ei ultrassa, eikä magneettikuvissa näkynyt. Vasta leikkauksessa usein saadaankiin selvyys ongelman laajuudesta. Usein endoa ei haluta edes tutkia, ellei ole hankkimassa lapsia, mikä on mielestäni kummallista ja väärin. Toki, kun kyseessä ei ole hengenvaarallinen tauti, niin hoidollakaan ei ole niin kiire. Omalla kohdalla kävi niin, että endometriooma puhkesi ja lähti vuotamaan vatsaonteloon, aiheuttaen pahan tulehduksen, näin siis sain varmuuden endosta. Eivät minuakaan sitä ennen halunneet tutkia.
    https://veeramatilda.blogspot.fi/2017/11/hullu-koiranainen.html?m=1

  24. Pipsa sanoo:

    Mulla oli vähän samankaltainen tilanne tossa vuosi sitten, mut mun paino oli pituuteen nähden ihan jees mut olin tosi kiireessä kunnossa ja lääkärissä ja hormonipoliklinikalla tampattu useesti, kun hormonitoiminta ollu pysähdyksissä 3 vuotta ja kaikki arvot olivat todella todella alhaalla.

    Yks lääkäri sit totes tosi tomerasti et sitä rasvaa on vaan otettava pakko lisää kroppaan jos haluaa kuukautiset ja hormonitoiminnan käyntiin. Tuntu tosi pahalta kun sit tuntu et jos otan rasvaa lisää niin oon iso kun tulee siihen lihasten päälle. Aloin miettiin kuitenki järkevämmin et treenimäärät oli todella sairaat ja vähensin vähän salitreeniä eli sulatin lihasta pois. Ton päätöksen jälkeen 8kk päästä alko kuukautiset ja olin todella onnellinen. Mut nyt vasta 6kk jälkeen menkkojen alkamisesta hormonitoiminta on alkanu rullaan kunnolla ja sen todellakin huomaa esim seksihaluissa :D

    En tiedä paljonko painoo on tullu kun en vaa’alla oo käyny voi olla et on lähteny kun rasva painaa vähemmän kun lihas. Mut ulkonäöltä oon edelleen tosi hoikka mut vähän pehmeämpi. Mahaan ei oo tullu mitään et sanallaravalla näkyy vatsalihakset, tissit kasvanu ja lantio leventynyt kun tuli tavallaan toinen murrosikä uusiks. Esim 5 vuotta sit mulla ei ollu läheskää tämmöisiä tissejä vaik olin isommassa kunnossa kun nyt. Oon kuitenkin syöny koko ajan terveellisesti joten mitään pullahtamista ei oo tullu :D

    Tiiän et tuntuu kurjalta kun lääkärit suhtautuu negatiivisesti sun kroppaan mut ei ne pahaa tarkota. Eikä se oo myöskään pinnallista et tuntuu pahalta ottaa 2kg lisää kun tuntuu kurjalta luopua omista haaveistaan… joillekin ihmisille se oma kroppa merkkaa vaan enempi mut pitää kuitenkin muistaa terveys ❤️ Se kun hormonitoiminta pelittää on maailman parasta, kun se ei kuitenkaan tarkota pelkkiä menkkoja.

  25. S sanoo:

    No kyllä tuo jo vähän syömiahäiriöiseltä kieltämättä kuulostaa jos nykyinen kroppasi saa sut ajattelemaan että pitäis laihduttaa ja unelmakroppa on totakin laihempi?? Miksi tavoittelet sairaalloisen laihaa kroppaa? Miten sellainen voi olla unelmakroppa..

    • Sara S sanoo:

      Ei sitä oikein voikaan ymmärtää ennenkuin itse sairastaa syömishäiriön. Ja toivon ettei kenenkään sitä tarvitse sairastaa, sillä se on eniten kuolemia aiheuttava mt ongelma.

  26. else sanoo:

    Mua hämmästytää jotenkin, sillä mun mielestä olet aivan täysin normaalipainoisen näköinen! Sähän olet aina ollut hoikka? Ihan normaali olet ja naisia samanlaisella kropalla kun sulla niin tulee vastaan ihan päivittäin.

    Muistuttaisin myös, että painonnousu myöskin aiheuttaa kuukautishäiriöitä, tätähän ei varmaan saisi sanoa ääneen, mutta todellisuudessa myös lihominen aiheuttaa hormonaalisia häiriöitä.

    • Sara S sanoo:

      Se miltä näyttää, EI kerro terveydentilasta välttämättä mitään. Jos jo kuukautiset on jääneet pois ja hormonitoiminta on viturallaan, on se jo enemmän kuin hyvä syy nostaa painoa. Myöskään muutaman kilon lihominen, lihaksen lisääminen ja rasvakudoksen lisääminen terveellisellä ravinnolla ei aiheuta ongelmia. Ja tässä tapauksessa siihen lihottamiseen todellakin on syynsä. Viimeinen kirjoittamasi kappale ei oikein siis sovi nyt tähän Siljan tilanteeseen, puhut nyt sairaalloisesta ylipainosta ja tässähän ei siihen pyritä.

  27. sand sanoo:

    E-pillereillä ja e-renkaalla saa menkat tulemaan ja estrogeenin nousemaan. Eikä tarvi alkaa lihottamaan. Ite oon ollu vastaavassa tilanteessa ja lihotin eikä menkat silti alkaneet vaikka vuosia odotin, tuli ihan huijattu olo ja laihdutin takasin.

  28. Kathy sanoo:

    Hei. Ymmärrän hyvin mitä ajattelet. Olen itse ollut aina hyvin hoikka, mutta 20-28-vuotiaana halusin erityisesti pysyä sellaisena. Olen aina syönyt, mutta pelännyt lihomista, koska ei muka olisi hyvä olla. Nyt olen muutaman vuoden aikana saanut 7 kiloa lisää ja siirtynyt alipainoisesta normaalipainon alarajoille. Kun ikää on tullut lisää, itsetunto on kasvanut ja omissa nahoissa oleminen tuntuu hyvältä, vaikka kiloja on enemmän. Olen saanut kehuja. Vaikeinta on kuitenkin se, että vuosia jatkunut hoikkana pysyminen on lääkäreiden mukaan aiheuttanut sen, että olemme nyt olleet 4 vuotta lapsettomuushoidoissa tuloksetta heikon hormonitoiminnan vuoksi, vaikka olenkin jo useamman vuoden ollut normaalipainoinen. Lapsettomuuteen on toki monia syitä, mutta hoitoihin ei pääse alipainoiset, eikä liian ylipainoiset. Toivottavasti myös ikä tuo sinulle vähitellen samaa varmuutta, kuin itselleni. Muutama kilo lisää ei tarkoita, että olisi lihonut. Suomenkielessä ei vain ole sille oikein mitään positiivista sanaa, kun laiha saa muutaman toivotun ja terveyttä edistävän kilon. Mukavaa syksyä

  29. ? sanoo:

    Pakko myöntää, että mua alkoi harmittaa todella paljon sun puolesta. ”Pahimmillaan” 46 kiloa? 46? Piti lukea toi monta kertaa uudelleen. Oon sun blogia seurannut then and there noin kuusi vuotta, ja oot aina ollut todella hoikka tyttö, ehkä siksi muutama ns. Iän myötä tullut kilo sua kohauttaa niin paljon.. toi asia järkyttää sua yksinkertaisesti niin paljon, koska sulla -on- syömishäiriö. En oo varma kuinka pitkä sä olet, mutta 46kg on todella pieni paino sun ikäiselle naiselle. Toivon, että puhut asiasta lääkärille tai kävisit ravitsemusterapeutilla, ettei mikään etene pahemmaksi..
    Terv. 5 vuotta anoreksiaa & bulimiaa sairastanut

  30. Terhi sanoo:

    Kuuntele lääkäriä! Sä näytät tosi hyvältä nyt, ja näytät super hyvältä vaikka lihoisit 10 kiloa! Terveys ennen kaikkea! Ymmärrän kyllä pointtisi. Kaikilla meillä on omat ulkoäköpaineemme. Oon ite 15 kiloa ylipainoinen, kuitenkin aktiivinen ja terve. Kaikki on hyvin. Ihan vasta oon oppinu näkemään itteni kauniina ja upeana. Ne kilot ei merkkaa mitään, jos vaan on sinut ittensä kanssa. Tiedät varmaan, että oot tosi monen nuoren kauneusihanne, ja siksi tää ulkonäön asettaminen terveyden rinnalle on jotenkin inhottavaa luettavaa. Sinuna puhuisin jollekin näistä sun ulkonäköpaineista, koska kenenekään muun silmään +2kg ei edes näkyis. En halua kuullostaa ilkeältä enkä varsinkaan väheksyä sun ajatuksia. En oikeen osaa pukea ajatuksiani sanoiksi. Toivon vaan, että ymmärtäisit kuinka upea olet kiloista riippumatta! <3 Tsemppiä sulle ja toivottavasti kivut loppuu!

  31. Ellen sanoo:

    Silja olet upea, sisäisesti ja ulkoisesti. Kilot eivät muuta sitä, kuka sinä olet. Tietysti kehosikin on sinun, joten itse päätät, miten sen kanssa toimit. Kannattaa kuitenkin aina muistaa kuka syvimmiltäsi olet, sillä se on jotain, mikä tekee sinusta ainutlaatuisen ja täydellisen ❤️

  32. Nina sanoo:

    Aina välillä näistä postauksista kyllä huomaa miten nuori oot. Jos voit saada terveytes edes vähän paremmaksi niinkin helpolla asialla kun oikeasti PIENI lihottaminen ja mietit vaan sitä miten lihavalta näytät sen jälkeen, niin mielestäni sulla on todella lapsellinen ajatusmaailma. Antaisin mitä vaan että mun perhe vois olla terveitä ja miettiä niin pieniä asioita kun kahden kilon lihottaminen. Sori, pisti vaan vähän ihon alle tää sun postaus.

    • Sara S sanoo:

      Kehonkuvan häiriöt ja mielenterveysongelmat ei todellakaan ole iästä kiinni.

  33. Lilja sanoo:

    Sanon tämän kaikella rakkaudella, sinun parastasi ajatellen. Kuulostaa vahvasti, että sinulla on anoreksia. Toivottavasti saat itsesi kuntoon ja kehosi alkaa voimaan paremmin. Kaikkea hyvää upean kauniille Siljalle!

  34. Kati sanoo:

    No jonkinasteiselta syömishäiriöltä/ vääristyneeltä kehonkuvalta tuo tämän pohjalta kuulostaa, kun sillä painonnousulla voisit päästä eroon kivuista ja ei tarvitsisi myöskään stressata hedelmättömyydestä. Itselläni syömishäiriötaustaa, ja myös lähipiirissä paljonkin, ja harvoinhan sitä näkee omassa ajatusmaailmassa mitään ongelmaa ennen kuin ehkä jälkeenpäin. Kannattaa kuunnella lääketieteen ammattilaisia, ja katsoa miten kroppa reagoi. :) Toivottavasti ei kuulostanut miltään kamalalta syytteelyltä, tarkoitus oli vaan sanoa että kroppasi ei kärsi millään tavalla muutamasta kilosta, paitsi ehkä omasta mielestäsi. Tsemppiä! <3

  35. Ariel sanoo:

    46kg kuulostaa hyvin alhaiselta painolta, mutta olen väärä henkilö arvioimaan, sillä olen aina ollut vanttera rakenteeltani ja rasva% pyörinyt 20-24 paikkeilla, vaikka bmi ollut ”pahimmillaan” 26. Kirjoitit kuitenkin, että olet ”pahimmillaan” ollut tämän painoinen, joten uteliaisuuksissani kyselen, paljonko tällä hetkellä painat ja minkä pituinen olet? Oman kehon muutokset elämän eri vaiheissa ovat haastavia ja kestää aina aikansa, että saa mielen mukaan muutokseen, vaikka se olisi terveydelle parempi ratkaisu. Uskon kuitenkin vahvasti, että tulet vielä löytämään tasapainon nousseen painon kanssa. Paljon voimia tilanteeseesi. <3

    • Endometriooma sanoo:

      Tarkoittaako ”pahimmillaan” sitä, että olet painanut tuon verran enimmillään vai vähimmillään? Tuo kuulostaa sopivalta painolta 150-senttiselle.

      Itselläni endometrioosi ja endometrioomakysta löytyivät sattumalta ultrassa. Leikkaustoimenpide oli nopea, ei tarvinut edes yötä viettää sairaalassa, ja hormonaalinen lääkitys (pillerit/kierukka) lievittää oireita.

  36. Paulina sanoo:

    Varmasti tosi raskasta, kun syytä ei löydy ja joudut ramppaamaan testeissä. Toivon kovasti, että saisit vastauksia! Mun mielestä näytät niin upeelta ja kauniilta, että on vaikea ymmärtää miten voit huolehtia tollasesta asiasta. Jokainen kuitenkin näkee itsensä eri silmin kun ulkopuolinen.. Terveys on kuitenkin ainakin itselleni kaikkein tärkeintä, vaikka välillä oma kroppa ahdistaakin.

  37. Emmaus sanoo:

    En halua säikytellä enkä latistaa mieltä, mutta endometrioosi ei aina näy ultraäänellä, itselleni kävi juuri näin. Endometrioosi löytyi vasta tähystysleikkauksella. Se ei kuitenkaan aina tarkoita lapsettomuutta.

  38. V sanoo:

    Toisin kuin jotkut kommentoijat, mä en näe tässä postauksessa mitään huomionhakuisuutta. Samaistun itse tuohon ajatusmaailmaan, mikä valitettavasti on kyllä selvä syömishäiriö. Itse pahimmillaan painanut 39kg, ja muistan miten silloinkin katsoin ahdistuneena peilikuvaani, jopa housun saumat häiritsivät minua, ne oli muka mun ”makkaroiden” aikaansaannos. Oon huomannut et mitä laihemmaksi itsensä näännyttää, sitä sairaammaksi se minäkuva muuttuu. Tällähetkellä painan 57kg, ja olen mielestäni terveen näköinen, enkä missään nimessä päästä itseäni enään tästä laihtumaan. Siitä se ralli muuten taas alkaisi. Joka tapauksessa, vaikka koen olevani ”parantunut”, muistuttaa syömishäiriö itsestään lähes päivittäin. Sen kanssa on vaan opittava elämään, ja pidettävä huoli ettei anna sairaudelle valtaa. Toivon todella että opit hyväksymään itsesi ja pistät terveyden ykkös prioriteetiksi elämässä

  39. Neaaaa sanoo:

    Oon ihan järkyttynyt siitä mitä siel Porvoossa tapahtunut !:( En ees tiedä miksi tulin tänne kirjoittamaan, kai siks kun asut siellä. :/ Mutta siis joo. Olet kaunis eikä muutama kilo todellakaan ”näy.” Mutta tiedän kyllä että se parikin kiloo tuntuu itsestä ihan kauhealta. :D

  40. Blaablablaa sanoo:

    Jos sä olet ”lapsirakas ja 100% varmasti haluat lapsia joskus”, niin eiköhän se ole selvää mitä teet. Jos painon nouseminen tuntuu oikeasti ylitsepääsemättömältä asialta terveyden kustannuksella, suosittelen ammattiapua. Toki ensimmäinen ajatus voi olla tuo että inhottaa jos oma kroppa muuttuu, ihan ymmärrettävästi, mutta etköhän hetken päästä ymmärrä, mikä on tärkeää ja mikä ei. Ala vaikka urheilla enemmän lisäksi, niin se varmasti parantaa oloa :)

  41. Sand sanoo:

    Kärsin täysin samasta vaivasta vaikka olen normaalipainoinen. Älä siis ole varma, että se muutama kilo ne menkat toisi takaisin, ei nimittäin välttämättä todellakaan tuo. Kuukautishäiriöitä ja hormonaalisia häiriöitä esiintyy kaiken painoisilla naisilla, ihan myös normaalipainoisilla. Eli älä luota siihen että ne menkat sieltä palaa kokemuksesta tiedän.

  42. Hilma sanoo:

    Vaaka kannattaa laittaa sivuun. Se ei kerro todellista arvoa. Iän myötä tulee sellaista erinlaista itsevarmuutta, varsinkin raskauden ja lapsien kautta tulee erilainen rakkaus omaan kehoon. Siihen ei lukema puntarissa vaikuta mitään. Ja koska olet olemassa rakenteeltasi siro, ei sinussa tule näkymään milläänlailla ne lisäkilot. Itselle tosiaan raskaaksi tuleminen ja lapsensaaminen vaikutti yllättäen positiivisesti kehonkuvaan ja siihen jatkuvaan syyllisyyteen syömisestä. Kun piti laittaa ykköseksi jokin muu, kuin oma ego, niin se toi lopulta rauhan. Ja vaikka söin ja syön nykyään 5x päivässä ja todella paljon enemmän ruokaa(hiilaria, ihan karkkiakin joka päivä :D) ei se ole tuonut mitään muuta kun positiivista. Sentit on silti kehossa pienempiä ja vaatekoko, vaikka paino on noussut puntarissa. Enkä todellakaan ole liikkunut kuin arkiliikuntaa. Jos haluat järkevästi lisätä kehonpainoa hyvällä kehonkoostimuksella, niin lisää pähkinöitä, munia ja kaurahiutaleita ruokavalioon. Niistä saa rasvaa ja proteiinia. Syö hedelmiä. Syö mitä haluat, riittävästi.. Kun keho lähtee purkautumaan siitä säästöliekistä saat sen oman ihannepainon jossa tulet varmaan sitte lopunikään pysymään. Siis jos syöt normaalisti ja järkevästi, ei mitään ruokavaakaa mutta ei jokapäivä ranujakaan kilotolkulla :) ota rennosti ja nauti elämästä, niitä on meillä vain yksi. <3

Kommentoi