lauantai 14. syyskuu 2013

Mustamäe

Torstaina aamupäivällä saavuttiin mun äidin kanssa Tallinnaan, ja lähdimme ajamaan autolla kohti Mustamäkeä. Meillä oli hieman erimiellisyyksiä reitin suhteen (olisin osannut oikean reitin ;>), ja lähdettiin ajamaan ensiksi täysin väärään suuntaan. Harhailimme jossain päin Lasnamäkeä, kunnes kysyttiin neuvoa joltain pikku pojalta. Onneksi äitini puhuu Viroa, ja kommunikointi oli helppoa, ainoa vaan ettei poika osannut kertoa tarkkaa reittiä, vaan kysyi itse apua joltain vähän vanhemmalta naiselta. Nainen tuli auton viereen ja alkoi innoissaan kertoa meille oikeaa reittiä – venäjäksi.. Meillä oli jo hieman kiire, eikä ollut siis muuta vaihtoehtoa kuin laittaa päälle puhelimen navigaattori.

Pari u-käännöstä myöhemmin saavuimme onneksi ajoissa Mustamäelle, ja löysimme ”kirkon” suht’ helposti. Kirkko on siksi lainausmerkeissä, että se sijaitsi talon kellarissa eikä se oikeastaan ulkoisesti muistuttanut kirkkoa. Olimme varanneet n. 30min aikaa laittaa tavarat paikoilleen ennenkuin tytöt tulisivat, mutta tavaraa oli niin paljon ettemme kerenneet laittaa kaikkea paikoilleen ennen kuin ensimmäiset jo tulivat.

Tyttöjä alkoi valua kirkolle pikkuhiljaa ja annoimme heille säännöksi; neljä paitaa, kahdet housut, yksi takki tai paksumpi neule, yksi laukku ja yhdet kengät jos sopiva koko löytyy. Myöhemmin annoimme heidän ottaa reilusti enemmän, sillä vaatteita oli niin paljon.

Aluksi tytöt lähinnä ihailivat vaatteita, mutta kukaan ei oikein uskaltanut ottaa mitään. Yritimme kaunnustaa tyttöjä ottamaan vaatteita, ja ehdotimmekin yhdelle tytölle mun vanhaa untuvatakkia talvea varten.. Voin rehellisesti myöntää että sisäisesti mun leuka loksahti lattiaan kun tyttö vastasi että; hänellä on jo talvitakki, se on ostettu neljä vuotta sitten mutta mahtuu edelleen hyvin. En pystynyt käsittämään miksei hän halunnut uutta, mutta myöhemmin takki oli kuitenkin ”kadonnut”. :)

Loput vaatteet jätimme kirkolle, joka lupasi jakaa loput myöhemmin.

Ennenkuin lähdimme pois, sain heiltä kiitokseksi pienen lahjapussin joka sisälsi virolaista Kalev-suklaata, Virosta kertovan kirjan sekä pienen suojelusenkelin.

Pakko myöntää että oli toosi yllättynyt kaikista yhteydenotoista jota sain tän matkan takia. En olis ikinä uskonut että näin moni haluaa lahjoittaa vaatteitaan pois. Saatiin auto ihan tupaten täyteen, ja isoja kasseja oli ehkä vähän yli kymmenen. Suuret kiitokset Ella Liuksiala (The Glam), Heidi Vesanen, Miranda Subb, Maria Korhonen, Erika Ijäs, Maria (Petite living) ja Annika Ijäs.

(Jos nimesi tai blogisi puuttuu, korjaathan asian minulle pikaisesti :>)

With love, Silja

Ps. Kaikilta kysyttiin lupa kuvien julkaisemiseen.