keskiviikko 08. marraskuu 2017

Alavatsakivut ja epäsäännöllinen kuukautiskierto?

Mä ajattelin nyt kirjoittaa hieman henkilökohtaisemman tekstin, mikä normaalisti ei oo yhtään mun tyylistä. Blogi on kuitenkin ollut aina mulle vähän niinkuin päiväkirja, ja tänne kirjoittaminen auttaa mua käsittelemään asioita joita mun elämässä tapahtuu. JA vaikka mä oon sellainen ihminen joka pitää paljon sisällään eikä puhu kaikesta edes kavereille, niin näähän on kuitenkin loppupeleissä luonnollisia asioita, ja mun teksteistä voi ehkä olla jollekin jopa apua. Se olisi parasta.

Tosiaan kirjoittelin teille ohimennen keväällä kovista gynekologisista alavatsakivuista joista olin kärsinyt jo jonkun aikaa, ja joista olin todella peloissani. No, syitä on selvitelty erillaisissa kokeissa ja tutkimuksissa siitä asti ja joudun edelleen ramppaamaan kokeissa. Viimeksi eilen aamusta olin naistentautien poliklinikalla, eikä vieläkään mitään syytä koville kivuille ole varsinaisesti löytynyt.. Eilen mua oli tutkimassa kolme eri lääkäriä ja sain mukaan ”hyviä ja huonoja uutisia”. Yksi isoimpia asioita joita olin pelännyt, oli endometroosi – mutta ainakaan eilisessä ultraäänessä ei sitä näkynyt. Itseasiassa ultraäänessä ei eilen näkynyt mitään muutakaan ”pahaa” tai epänormaalia – sain siis tavallaan huokaista helpoituksesta. Sain eilisellä lääkärikäynnillä myös paljon vastausia kysymyksiini, ja olo oli niin helpottunut että en pystynyt pidättelemään kyyneliä kun lääkärin kanssa lopuksi käytiin asioita läpi.. Oli kyllä niin tunteikas päivä!

Vaikka varsinaista syytä kivuille ei vielä löydettykkään, lähti mun harteilta iso taakka. Oon tosi lapsirakas ja tiedän 100% varmasti että haluan omia lapsia vielä joku päivä. Se mikä mua eniten koko asiassa pelotti, oli juurikin se, että tutkimuksissa löytyisi jotain, minkä vuoksi en voisikaan saada lapsia. Vaikka kivut on tosi kovia, ja välillä on ollut päiviä etten pysty tekemään niiden vuoksi mitään, pelkäsin eniten juurikin tuota lapsi -asiaa. Se oli yksi isoimpia syitä minkä takia halusin koko tätä vyhtiä alkaa selvittämään.

Sain kumminkin lääkäriltä siinä mielessä ikäviä uutisia, että mun hormoonituotanto on todella sekaisin, eikä kroppa tuota tarpeeksi estrogeeniä. Lääkäri kyseli tarkkaan millaista liikuntaa harrastan jne. ja sanoi sitten suoraan, että mun kroppa ei toimi oikein sen vuoksi että olen alipainoinen. Tässä vaiheessa mun leuka meinasi loksahtaa lattiaan saakka. Teki mieli sanoa että olisit nähnyt mut vaikka vuosi sitten.. Pahimmillaan vaaka näytti 46kg ja olen ajatellut nyt olevani ihan normaalipainon rajoissa, mutta painon pitäisi kuulemma nousta vielä ainakin 2 kiloa lisää, jotta kroppa alkaisi toimimaan paremmin. Pakko myöntää, että tää on mulle aika vaikea asia. Mulla on jo nyt ollut omissa nahoissa vähän inhottava olo, enkä ole sellaisessa kunnossa kun haluaisin. Tuntuu että nyt mun pitäisi tavallaan valita oman unelmakropan ja terveyden välillä? Tietysti terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on aina se mihin pyrin, mutta että nyt pitäisi vielä lihottaa?? Oon viimeaikoina ollut ihan kriisissä mun kropan kanssa ja  miettinyt että pitää alkaa katsomaan tarkemmin mitä suuhunsa laittaa jos vaikka saisi pari kiloa pois. En tiedä yhtään mitä tästä nyt pitäisi ajatella? Tuli ihan sellainen olo kun olisi joku syömishäiriö!

With love, Silja


sunnuntai 22. lokakuu 2017

– Time For A Night Out –

Lennettiin tosiaan Tukholmaan Tatun kanssa Daniel Wellingtonin kutsumana, heidän uuden kellonsa lanseerausbileisiin. Tämä postaus lanseerausbileistä on toteutettu kaupallisessa yhteistössä Daniel Wellingtonin kanssa.

Keskiviikkona oli niin sanottu ”pääpäivä”, ja oltiin odotettu illan juhlia niin fiiliksissä jo monta päivää. Tietysti ilmassa oli pientä paniikkia, kuten riittääkö laittautumiseen varattu aika, ja mitä ihmettä mä puen päälle!? Oltiin Tatun kanssa ideoitu hänen asunsa jo etukäteen Suomessa, mutta mulla ei ollut illaksi mitään päällepantavaa – en ottanut tälle illalle asua edes mukaan, koska yksikään vanha mekko ei tuntunut hyvältä.. Saatiin siis juosta Tukholman kaupoissa pää kolmantena jalkana metsästämässä mulle mekkoa, joka onneksi lopuksi sitten löydettiinkin.. Ei muuta kuin hotellille laittautumaan iltaa varten. :)

Mun mielestä on maailman parasta päästä pukemaan omaa poikaystävää, ja oltiin tosiaan yhdessä Tatun kanssa mietitty hänen asunsa valmiiksi etukäteen. Tatun tyyli on normaalisti ehkä enemmän sellanen ”street”-tyylinen, joten mun mielestä oli kiva nähdä hänet vähän klassisemmissa vaatteissa – kauluspaita ja suorat housut toimii aina. ;) Noi bootsit on myös mun ihan lempparit, niin hyvä löytö Zarasta. Ja asun tietysti kruunaa tyylikäs Daniel Wellingtonin Classic Black Sheffield -kello ranteessa.

Mun mekko löytyi myös yllätys yllätys, Zarasta. Se ei pääse ehkä ihan oikeuksiinsa näissä kuvissa, mutta livenä tykkään ihan mielettömästi sen yksityiskohdista! Tiesin jo etukäteen että haluan juuri tälläisen a-linjaisen mekon, enkä mitään ihoa nuolevaa kotelomekkoa. Omassa asussani oli tietysti helppo luottaa mustaan, ja asusteet pidin simppeleinä; Classic Petite Melrose sekä Classic Cuff. Mun lemppri combo. <3

Meillä oli alkuun bussikuljetus hotellita rantaan, jossa meitä odotti ihana vanha jokilaiva. Emme tienneet vielä tässä vaiheessa yhtään, että missä illan juhlat tulisivat sijaitsemaan, tai kuinka pitkä laivamatka tulisi olemaan. Kun päästiin laivalle juhlatunnelma alkoi nopeasti nousemaan; DJ soitti hyvää musiikkia ja kerettiin juoda muutamat drinksut ennen kuin päästiin perille Södermalmille ja illan upeaan tapahtumapaikkaan Skyddsrummettiin.

id-kuva

Tässä vaiheessa alkoikin olla jo nälkä, sillä oltiin syöty viimeksi iltapäivällä. Onneksi paikanpäällä oli iso tarjonta erilaisia cocktailpaloja ja muuta naposteltavaa Farangista, yummy!! ♥ Ympäri tapahtumapaikkaa oli myös baareja, joista sai käydä tilaamassa erilaisia juomia. Noi kultaiset ananakset oli niin hitti, pakko tilata tollaset jostain myös kotiin! :D

Kun mahat oli saatu täyteen ja keretty vähän tutkimaan paikkoja, vallattiin oma ”suomi-pyötä” jossa juteltiin ja tanssittiin lähes koko ilta. Nähtiin hienoja esityksiä, ja tietysti koko illan kruunasi Alesso, joka oli soittamassa tapahtumassa yksityiskeikan. Ymmärsin että häntä oli saatu kosiskella mukaan aika pitkään, sillä näin pienet tapahtumat ei taida enää noin yleisesti kuulua noin suositun DJ:n tarjontaan. :D Mulla ei ollut mitään ihmeempiä odotuksia Alessoa kohtaan, mutt on pakko myöntää että se soitti kyllä tosi hyvin!

Vaikka mäkin olin laittanut oikeen bilekorkkarit jalkaan, joilla jaksaa yleensä tanssia aamuun asti, alkoi väsymys (ja kengät) painaa jo kahdentoista aikoihin, ja otettiinkin Ainon kanssa taksi hotellille poikien jäädessä vielä juhlimaan. :D Ilta oli kyllä ihan mahtava, iso kiitos Daniel Wellingtonille onnistuneista bileistä ja ikimuistoisesta reissusta. 

With love, Silja