tiistai 15. tammikuu 2019

No Recaps

Mä en halunnut tehdä mitään kertausta vuodesta 2018, mikä ehkä on ihan ymmärrettävää sillä mun vuosi ei rehellisesti sanottuna ollut kovinkaan onnistunut vaan se piti sisällään paljon sairastelua, huonoa mieltä ja todella rankan eron. Alkuvuosi meni todella huonoissa fiiliksissä, ja ero juuri ennen kesää oli helpotus siihen saakka kunnes sairastuin pahasti ja jouduin käsittelemään asioita yksin sängynpohjalla. Syksy meni aikalailla samoissa merkeissä, mutta pikkuhiljaa loppuvuotta kohden fiilis alkoi parantua. Yhdessä vaiheessa loka-marraskuussa tuli vähän takapakkia ja olin kuitenkin taas todella pohjalla mun ajatusten kanssa. Se oli varmaan se ilmojen kylmeneminen ja pimeys, joka vaikutti vähän huomaamatta yleiseen fiilikseen ja sai miettimään menneitä juttuja. Onneksi fiilis koheni heti kun olin perheen kanssa lomalla ja joulu lähestyi. :)

Niinhän sitä sanotaan että aika parantaa haavat, ja mun loppuvuoteen kuului myös tosi paljon kivoja juttuja. Kuten kirjoitinkin jo aiemmin, uusivuosi oli mulle ehdottomasti tänä vuonna sellainen uusi alku – ja mulla on tällä hetkellä parempi fiilis kun aikoihin. Toi pimeys ja kylmyys ei oo masentanut mua enää ollenkaan, vaan oon itseasiassa jopa nauttinut siitä. Mulla on niin paljon kivoja suunnitelmia ja työjuttuja tälle alkaneelle vuodelle 2019, että en melkeen malttaisi odottaa niitä kaikkia. :D

Tällä hetkellä oon aivan älyttömän kiitollinen mun ystävistä, kodista, perheestä, Hiposta ja ylipäätään tilanteesta jossa olen, mun fiilis on jopa etuoikeutettu monessa asiassa. Sain viime loppuvuonna ihan parhaita uusia ihmisiä mun elämään, sekä oon nähnyt vanhoja kavereita paljon ennemmän nyt kun asun taas Helsingissä. Mulla on tässä alkuvuodesta jonkun verran koulujuttuja vielä jäljellä ja siiten alkaa eka harjoittelu, mistä oon aivan innoissani! Myös blogin puolelle on tulossa niin kivoja juttuja. :)♥︎

Haluan vielä loppuun sanoa pari sanaa kaikille teille joilla on ehkä siellä ruuduntakana myös ollut rankkaa; Sä oot ainutlaatuinen ja ihana ihminen just sellaisena kuin sä oot. Kaikki on tässä maailmassa erilaisia ja jokaiselle löytyy joku, siksi ei kannata ikinä esittää mitään mitä ei ole. Kaikilla tulee vastaan rankkoja juttuja ja välillä on ok olla surullinen ja rikki, ei kaikkea tarvitse jaksaa. Sen jälkeen kun surut on surtu, ne käännetään vahvuudeksi ja virheistä opitaan paremmaksi ihmiseksi. Positiivinen mieli ja hyvä tsemppi auttaa niin pitkälle. Ihanaa vuotta 2019!

With love, Silja


maanantai 05. marraskuu 2018

Ajatuksia yksin asumisesta

Oon nyt reilu pari kuukautta asunut nykyisessä asunnossani, joten tää alkaa vihdoin tuntua kodilta. Sitä ennen mulla oli osa tavaroista Porvoossa, osa äidilläni ja niin pois päin – mikä oli kieltämättä aikamoista kaaosta ja teki todella huonoa päälle. :D

Ajattelin kirjoittaa nyt vähän mun fiiliksistä yksinasumisen suhteen tähän mennessä, sillä mä oon ehdottomasti ”parisuhdeihminen” ja nautin siitä kun saan jakaa arjen askareita ja fiiliksiä toisen ihmisen kanssa. Asia on kuitenkin ristiriitainen, sillä oon nyt huomannut monissa jutuissa tuntevani huojennusta siitä, että saan olla ihan omassa rauhassa ja tehdä asioita juuri niinkuin itse haluan.

+ Siivoaminen. Siivoan vain omia jälkiäni (ja Hipon), joten koti pysyy huomattavasti siistimpänä kun täällä ei ole mun lisäksi muita ihmisiä sotkemassa. Lisäksi kaikki tavarat ovat aina tasan siellä minne olen ne itse laittanut. :D

+ Sisustus. Ei tarvitse kysellä keneltäkään lupaa siitä, miten sisustaa. Oon ostanut mun basic Iittala astioiden lisäksi kaikkia vaaleanpunaisia kippoja ja kuppeja piristämään ruokahetkiä, lisäksi mun seinältä löytyy se iso Desenion pinkki taulu, ahh!

+ Oma rauha. Tähän pätee monta asiaa! Saan katsella omia lempiohjelmiani, tehdä töitä, levätä jne. ihan juuri silloin kun haluan, ilman mitään ylimääräistä säätöä.

+ Helsingin keskusta. Asuinpaikka vaikuttaa selkeästi tosi paljon mun mielialaan, ja oon huomannut olevani paljon pirteämpi ja iloisempi kun asun ”keskellä hulinaa”. Matkaamiseen ei kulu aikaa, vaan jokapaikkaan on lyhyt matka, sekä kaikki tarvittava on aikalailla kävelymatkan päässä.

– Ruuanlaittaminen. Yksin kokkaaminen on tuntuu turhalta ja ruokaa jää aina yli. Tästä syystä käytän usein Wolttia tai haen jostain ruokaa… Mun keittiö on myös super pieni mikä ärsyttää!

–  Nukkuminen. En tykkää/osaa nukkua kovin hyvin yksin. Mun mielestä on ihanaa nukahtaa jonkun viereen, ja tästä syystä oon nyt sitten antanut Hipon nukkua sängyssä. :D Ja tää on mahdollisesti tulevaisuuden kannalta iso virhe haha!

– Apu. Ei ole ketään auttamassa välillä kun tarttis apua. Toistaiseksi mitään lampun laittoa kamalampaa ei ole tapahtunut, mutta odotan jo innola sitä kun oon jossain kuoleman-flunssassa ja pitää itse käydä kaupassa ja kävellä apteekkiin… :D *Koputtaa puuta*

– Yksinäisyys. Ihan rehellisesti vaan on välillä tosi yksinäistä. Mä kaipaan sellaista perus keskustelua ja lähellä oloa, arjen jakamista sellaisen ihmisen kanssa ketä rakastat yli kaiken. :(

id-kuva

With love, Silja