lauantai 28. helmikuu 2015

Ystävyydestä

Mun piti viettää eilen rauhallista koti-iltaa hyvä ruuan ja Hipon kanssa lenkkeilyn parissa, mutta mun illan keskeytti Jennin puhelinsoitto. Puhuttiin hetki puhelimessa, ja ajattelin että pitäiskö mun kysyä jos voisin tulla käymään. Kuten yleensä aina, ajateltiin taas kerran samaa asiaa samaan aikaan, ja just kun olin kysymässä – Jenni ehti ensin. Pakkasin salaman nopeasti kimpsut ja kampsut, ja kävelin Jennin luokse.

Mietittiin Jennin kanssa meidän ystävyys-suhdetta, ja sitä kuinka paljon ollaan kummatkin kasvettu niistä ajoista kun tutustuttiin reilu 8 vuotta sitten. Meidän ystävyyshän oli jopa muutaman vuoden ”tauolla” lapsellisten riitojen takia, mutta ollaan puhuttu nyt lähiaikoina useasti siitä, ettei enää löydy oikeastaan mitään mikä voisi meidät erottaa. Sillon ihan teineinä oltiin vielä kummatkin sen verran itsekkäitä ja kateellisia toisillemme, että ei osattu esimerkiksi iloita toisen onnesta. Nykyään tsempataan toinen toisiamme ja ollaan aidosti iloisia toisen onnistumisista. Voidaan jakaa keskenämme kaikki noloimmatkin kommellukset, sekä elämän ilot ja surut. Tälläisä ystäviä ei tuu montaa vastaan elämän aikana.

If a friendship lasts longer than 7 years, psychologists say it will last a lifetime.”

Yksi tärkeimpiä juttuja jonka mä itse oon oppinut ystävyydestä viimeksi oli se, että opin oikeasti hyväksymään ihan kaikki juuri sellaisinaan kuin he ovat. Kaikkien ihmisten kaikki piirteet ja arvot ei voi mitenkään kohdata mun omia mieltymyksiä ja mielipiteitä, mutta jokainen ihminen on erillainen, ja tärkeä juuri omana itsenään. Niin klisee kun olla ja voi, mutta oikeasti arvostan ihan jokaista ihmistä, ja koitan etsiä jokaisesta ne hyvät puolet (oli sitten mun kaveri, tai ihminen kenestä en niin pidä.) Mua saattaa esimerkiksi ärsyttää jossain mun kaverissa joku ihan pikkiriikkinenkin luonteenpiirre, mutta nykyään se on mulle ihan fine – oon tajunnut että juuri siksi rakastan niitä ihmisiä. Yhden todella rakkaan ystävän menetys olikin mulle tosi kova paikka, sillä hän ei pystynyt jostain syystä hyväksymään mua sellaisena kun mä olen. Itse koen että oon ystävänä todella rakastava, mutta toisinaan multa saa vähän ”tough lovea” sillä sanon asiat aika suoraan jos siihen on mun mielestä aihetta. Mulla on kuitenkin paljon annettavaa, ja teen mitä vaan mun ystävien eteen – autan ja tsemppaan niin paljon kun vaan ikinä voin! Vaikka tää ystävän menetys harmittaa mua edelleen kovasti, täytyy muistaa että kaikki tapahtuu syystä. Oon koittanut myös muistaa sen, että ei ne ystävät mihinkään katoa, oikeat ystävät vaan oppii tunnistamaan… Ehkä hän ei ollut mun oikea ystävä. :)

Tää postaus olis ehkä pitänyt kirjoittaa ystävänpäivänä, mutta nyt vaan tuli mieleen kun jennin kanssa tätä aihetta pohdittiin.. Mulla ei oo todellakaan paljoa ystäviä, tai edes kavereita, mutta laatu korvaa ehdottomasti määrän. Haluan mun ympärille ihmisiä joihin on 100% luotto, ja tällä hetkellä musta tuntuu että oon onnistunut siinä. Muutamat mun ystävät ja kaverit ei näy täällä blogin puolella koskaan, mutta ovat silti yhtä tärkeitä. ♥

collage1

With love, Silja


21 Responses to “Ystävyydestä”

  1. Avatar Myy sanoo:

    Vaikka olenkin sua jonkin verran vanhempi, ajattelen ystävyydestä likipitäen samalla tavalla. Vuosien varrella olen saanut pettyä useampaan kertaan ihmisiin, joita luulin ystävikseni. Nykyisin olen tosi varuillani enkä päästä lähelleni enää ketä tahansa. Ystävien lukumäärä on mullakin pieni, mutta ne ovatkin sitten sitäkin läheisempiä ja luotain näihin ystäviin eniten maailmassa. Oon aina sanonutkin, että miehiä tulee ja menee, mutta ne todelliset ystävät on ja pysyy. <3 Vanhojen nuoruusaikaisten riitojen tai muiden epäselvyyksien takia menetetyn ystävän takaisin saaminen on mahtava juttu. Nuorena sitä ajatteli (ainakin minä) aika mustavalkoisesti eikä ymmärtänyt, miten suuren aukon ystävyyden loppuminen tosiasiassa jättää. Kaikkia ei valitettavasti saa takaisin, mutta oon onnellinen sun puolesta, että ootte onnistunu! :)

  2. Avatar Petra sanoo:

    <3<3<3

  3. Avatar Aino sanoo:

    Haha pyan kaapit :D
    Mut tosi hyvä postaus! Sai kyllä miettimään omia ystävyyssuhteita ja tota 100% luottamusta jota mäkin vaadin, mutta jota en oo oikeestaan kuitenkaan monelta saanut. :/

  4. Avatar heidi sanoo:

    Onks nataliaoona-blogin pitäjä tää ystävä kenet menetit? Et näkynyt sen ystäväpostauksessa eikä se ole sun.. :/ teidän kuvia ja juttuja oli ihana seurata. Ihanaa että olet tajunnut tuon asian ystävyydestä ja ihmisistä. Mäki havaitsin sen viime syksynä kun yksi tärkeimmistä ystävistä petti mut ja näin ketkä jäi mun rinnalle ja ketkä ei. Olet ihana<3

  5. Avatar Anniina sanoo:

    Voi, olisi ihana nähdä paljon yhteiskuvia susta ja Jennistä teini-iässä! :-)

  6. Avatar Sara sanoo:

    Mullakin on yks kaveri, tai ehkä nykyään enää tuttu, jonka kanssa oltiin ystäviä eskarista lukion loppuun asti. Lukion loppumisen jälkeen tajusin, et oltiin kavereita vaan, koska oltiin vaan niin monta vuotta samalla luokalla ja samassa koulussa, sillä ihan jo pienenä en kokenut meidän olevan koskaan parhaita kavereita vaan vaan kavereita. Yks päivä aattelin, et pitäisköhän kysästä, mitä tälle henkilölle kuuluu, mut seuraavana yönä näin unta, et tää ihminen tappo mut Dexterin tyyliin, niin siihen jäi sit se kuulumisten kysyminen haha. :’D

    Ihana, et oot löytänyt nyt sun ympärille ne ihmiset, joihin voit luottaa täysin, se ei nimiättäin oo ihan helppoa! :) Ja ihana toi kuva, jossa nukutte sun kaverin kanssa päät päällekäin!

  7. Avatar miimi sanoo:

    Samat aiheet kiertää blogista blogiin… nataliella just ystäväpostaus myös….:))

  8. Avatar maria sanoo:

    toi tyynykuva on kyllä edelleen niin symppis:) ja itellä sama linja tossa, että mielummin laatu kuin määrä. mulla oli yläasteella tosi paljon kavereita, mutta vuosien saatossa niistä monista on jäänyt vain pari jälelle. tai no kavereita on joo mutta ystäviä keihin luotan, tasan 2kpl ja toinen niistä on poikaystäväni/avomieheni, joka on samalla parasystäväni:) tänä päivänä tuntuu muutenkin että tosi moneen on vaikea luottaa tai vaikea antaa itestään edes pientä palasta.

  9. Avatar enpu sanoo:

    Ääää <3 Oot ihanuus! Onneks nähään kohta. Tähän laittaisin sen bailandomuijaemojin.

  10. Avatar Oona sanoo:

    Itse oon huomannu miten iän myötä ystävät ja ystävyys muuttuvat. Kun elämäni koki muutostilanteita, huomasin keitä ne oikeat ystävät olivat. Oikeat ystävät sanoivat suoraan mielipiteensä, mutta tukivat silti päätöksissäni joita tein. Ystävyys ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Ystävyys on sitä että hyväksyy toisen juuri sellaisena kuin tämä on, tukee vastoinkäymisissä, pitää kädestä kovan paikan tullen, sanoo suoraan mitä ajattelee ja rakastaa toista ehdoitta.

    Ystäviä on itsellä ollut matkan varrella useita, jotkin ystävyyssuhteet ovat jääneet vuosien taakse, mutta silti niitä muistelee lämmöllä. Jotkut ovat jääneet vielä ystäviksi, uusia on syntynyt ja tuntuu että nykyisin olen rikkaampi, koska osaan arvostaa niin nykyisyyttä kuin mennyttäkin.

    Tää sun teksti oli kyllä ihana <3 ja muutenkin sun blogi on tosi kiva:) Nyt vasta uskaltauduin jättämään kommentin.

  11. Avatar Veera sanoo:

    Minusta pikemminkin ihanaa, että näitä asioita pohditaan muutenkin kuin ystävänpäivänä! Näin tällasten ajatusten todellinen merkitys tulee esille, sen sijaan että ne kuulostais pelkältä sanahelinältä. Olen todellakin samaa mieltä, että laatu korvaa määrän. :-)

  12. Ihana kirjoitus. Oon ehdottomasti samaa mieltä siitä, että laatu korvaa ystävien määrän. Paljon kivempi, kun voi puhua yhden ystävän kanssa kaikesta mahdollisesta, kuin kymmenen ystävän kanssa vain pintaraapaisuja asioista. :)

    http://www.kukapelkaapallinaamaa.blogspot.fi

  13. Avatar :) sanoo:

    Vähän sama mulla!
    ”Oon koittanut myös muistaa sen, että ei ne ystävät mihinkään katoa, oikeat ystävät vaan oppii tunnistamaan… Ehkä hän ei ollut mun oikea ystävä. :)”
    Aivan ihana teksti <3

  14. Avatar Utelias sanoo:

    Haluaisin tietää että oletko enää natalian kanssa väleissä ollenkaan vai oletteko vielä kavereita? Ei ole toki pakko vastata jos et halua mutta viimeaikoina on vaan mietittänyt tämä asia. :)

  15. Avatar Dtmherkules sanoo:

    ”Tää postaus olis ehkä pitänyt kirjoittaa ystävänpäivänä, mutta nyt vaan tuli mieleen kun jennin kanssa tätä aihetta pohdittiin..”

    Mielestäni tällaisia postauksia on kiva lukea juuri muina kuin ystävänpäivinä. Paljon aidompaa on osoittaa arvostusta ystäville almanakkaa katsomatta.

    Blogiasi olen seurannut jo jonkin aikaa, mutta nyt kun kerrankin vaivauduin jotain kommentoimaan on pakko todeta, että olet kyllä järjettömän kaunis nuori nainen. Viis kautta viis!

  16. Avatar Silja V sanoo:

    Totta kyllä. Ei kyllä kauhean epäselvää ole kuka entinen tärkeä ihminen on pudonnut pois elämästäsi. Harmi hänelle… Keep going Silja S!

  17. Avatar veera matilda sanoo:

    Laatu korvaa määrän ;) mulla on ihan sama, ei niitä ystäviä ihan hurjasti ole, koska en päästä ketään ikinä liian lähelle jos luotto ei ole 100%. Ja siksi mulla on ihan uskomattomia ystäviä <3
    veeramatilda.blogspot.fi

  18. Avatar Natalie sanoo:

    <3 <3 täytyy ottaa taas pian "kahvihetki". X

  19. Avatar sweet sanoo:

    Toi tyynykuva on ihana <3

  20. Avatar emma sanoo:

    Etkö enää vastaa/julkaise kommenttejasi pikimmiten ? Pitkästyttävää odotella toisten ihmisten mielipiteiden näkemistä ja sinun vastauksiasi, sosiaalinen kommunikointi on yksi bloggaamisen avaimista mielestäni…

  21. Avatar Jynkky sanoo:

    Oot rakkaista rakkain. Mun tärkein. 4-ever.

    T: Jynkky <3

Kommentoi