Ensimmäinen virallinen työharjoittelupäivä takana, ja voin kertoa että mun fiilistä kuvaa aika tarkkaan postauksen ensimmäinen kuva. 😀 Olin niin jännittynyt siitä että heräänkö ajoissa ja kerkeän töihin myöhästymättä, että heräsin jo klo 4.00, ja valvoin oikeastaan siitä kuuteen saakka jolloin mun herätyskello soi. Muutenkin ainakin tämä ensimmäinen viikko menee niin paljon kaiken uuden omaksumisessa, niin uskon että on viimeistään viikonloppuna aikalailla veto pois.
Aloitin siin mun kouluun kuuluvan työharjoittelujakson, joka on päiväkodissa. Tykkään siitä ihan hirveästi sillä mun mielestä on tosi kivaa päästä touhuamaan lasten kanssa (mun ryhmäläiset on 5-vuotiaita♥︎), mutta mietin silti jo nyt, että miten jaksan kaiken muun vielä duunien päälle. Mulla menee kuitenkin jo työmatkoihin joka päivä se 2h yhteensä, sitten on vielä Hippo, omat duunit ja kaikki muuta normaalit asiat hoidettavana. Veikkaan että kaikki sosiaalinen elämä saa jonkin aikaa olla ihan hyllyllä, kunnes tottuu uuteen rytmiin heh!
Tänään mulla on hoidettavana pari blogiduunia vielä, mutta muuten aijon tasan vaan maata sängyssä aamutakki päällä, katsoa Orange is the new blackkiä ja syödä karkkia. Niin ja söin mä kotiin tullessa muuten yhteen putkeen myös kaksi Runebergin torttua, joka tekis tän vuoden totaliksi jo yhteensä 7 syötyä torttua hahahah! 😀 joo-o. Se niistä terveellisistä elämäntavoista taas.
Hippoa käy vähän sääliksi kun se on tottunut että teen paljon hommia kotoa käsin, ja nyt yhtäkkiä oonkin suurimman osan ajasta pois. Oon koittanut lelliä sitä ja ostaa paljon uusia leluja jne. jottei sen aika kävisi ihan tylsäksi. Alla olevassa kuvassa näkyvä punainen pallo on ollut iso hitti, sillä sinne sisään saa laitettua nameja, ja siinä riittää oikeasti hommaa jopa tolle monsterille, että ne saa sieltä ulos.
With love, Silja
Olen itse valmistunut muutama vuosi sitten lähihoitajaksi. Työharjoittelujen ohessa kävin vielä tekemässä sairaalan vuodeosastolla keikkaa. Että sellasta se opiskelijan arki parhaimmillaan on, että saa rahaa 😉 eka 7.5h aamuvuoro harjoittelussa ja siitä sitten iltavuoroon iltakymppiin saakka ja seuraavana päivänä sama uusiksi.
Ei se helppoa ollut, mutta siitäkin selvisi.
Alussa ne harjoittelut jännitti aina tosi paljon, mutta loppua kohti sitä on jo osa henkilökuntaa 🙂
Tsemppiä harkkaan! Kauanko se kestää?:)
Moikka Silja!
Oon lukenu sun blogia jo kauan ja susta huomaa miten paljon oot ns. Kasvanut ihmisenä vuosien aikana!
Oon muuttamassa helsinkiin, kyselisinkin mitkä on ns. Hyviä alueita, ei hirveesti maahan muuttajia ja levottomuuksia 😂 ja silti hyvien kulkuyhteyksien päässä ymsyms! Kiitos jo etukäteen vastauksesta 🙂
Ihan sika hauska toi sun unimaski! 😀 Täällä myös välillä stressaa noi aikaset aamut ja kun silmät aukeaa ei enää tuu nukahettua.