maanantai 18. helmikuu 2019

Unohdin mitä on onnellisuus

Mulla on ilouutisia! En muista koska olisin rehellisesti viimeksi voinut näin hyvin. Oon tällä hetkellä (ollut jo jonkun aikaa) jotenkin niin täynnä positiivista fiilistä ja energiaa, että viime kerrasta taitaa olla vuosia aikaa. Vaikka mun elämään ei oo mahtunut nyt parin viikon aikana ihan hirveästi muuta kuin töitä, ja meen joka ilta nukkumaan klo 22 ihan älyttömän väsyneenä, niin mä oon onnellinen. Jotenkin nyt alkaa vasta tajuamaan miten paljon voimia vie esimerkiksi se huono parisuhde.. Vaikka tiesin että olin vuosi sitten ns. huonossa jamassa, näen sen kaiken nyt vielä paljon kirkkaammin.

Vielä muutama kuukausi sitten koin etten ollut päässyt kunnolla yli erosta, vaan voin edelleen aika huonosti. En oikeastaan tiedä mitä tässä on nyt sitten tapahtunut, sillä ei ole mitään konkreettista yhtä asiaa jonka voisin nimetä. Se on toisaalta ollut myös tosi hassu fiilis huomata että kaikki on näin hyvin, kun aidosti ajattelin viimeisimmän parisuhteen olevan mun loppuelämän pituinen. Eron jälkeen ajattelin yli puoli vuotta etten oikeasti voi koskaan päästä siitä sataprosenttisesti yli.

Niin se aika vaan näköjään parantaa haavat, ja tietysti myös monenlainen pohdinta saa ymmärtämään että kaikki tapahtui ihan syystä. Opin noiden 3 vuoden aikana todella paljon parisuhteista, itsestäni sekä elämästä. Oon nyt jälkeenpäin tosi iloinen matkasta jonka sain kokea, vaikka se oli henkisesti raskasta monestakin syystä oikeastaan ihan alusta asti. Tuntuu että oon vanhentunut 10 vuotta sen kolmen vuoden aikana, haha!

id-kuva

Ainoa asia mitä oon pohtinut edelleen on se, että voinko ikinä löytää ihmistä joka olisi yhtäpaljon mun sielunkumppani kuin Tatu. Se oli vaan niin jännää miten samanlaiset ajatusmaailmat meillä oli, en oo ikinä tavannut ihmistä kenen kanssa olisin pystynyt samaistumaan yhtä paljon. Onneksi ollaan nykyään hyvissä väleissä ja pystytään juttelemaan asioista. Oon siitäkin todella iloinen!

Tällä hetkellä mun ainut harmituksen aihe on oikeastaan ollut se, että olen joka päivä töissä valoisaan aikaan, eikä mulla ole ollut mitään mahista päästä kuvailemaan. Mulla on oikeastaan ihan tosi kova ikävä bloggaamista tällä hetkellä. Kaupalliset yhteistyöt joita oon tässä nyt julkaissut on valitettavasti sovittu niin paljon etukäteen etten tiennyt tästä työharjoittelusta, ja mun aika ja jaksaminen ei vaan oo venynyt toistaiseksi niin paljon kaikkeen että pystyisin postailemaan enemmän myös ”normaaleja” juttuja. Mulla on vielä huomenna töitä mutta sitten oon loppuviikon hiihtolomalla, niin koitan sen aikana keritä kuvailemaan ja kirjoittamaan enemmän, niin saisin myös muunlaista sisältöä tänne. Haluisin esimerkiksi ihan hirveästi päästä postailemaan _ihan vaan asukuvia_, mutta kun en oo saanut niitä kuvia otettua, niin minkäs teet…

Mutta sellaista tällä kertaa, halusin vaan tulla huikkailemaan kuulumisia ja kertoa teille että mulla on kaikki ihan super hyvin. Oon oikeasti niiiiin pitkästä aikaa ONNELLINEN. ♥︎♥︎ Ja se on ihan parasta!

With love, Silja

 

 


10 Responses to “Unohdin mitä on onnellisuus”

  1. Avatar Ss sanoo:

    Tiiätkö, susta oikeasti huokuu onnellisuus!! Oon seurannu sun ig stooreja ja niissäki vaikutat jotenki aivan tosi onnelliselt ja iloselta, aivan mahtavaa :) Mä aina ite koitan vaikeina hetkinä muistuttaa itteeni siitä ettei se paha olo oo mikään loputon limbo, kyllä se hyvä fiilis palaa AINA, ja asiat järjestyy aina ennemmin tai myöhemmin <3
    Ja hei, tuli kerran mieleen kuunnellessa Rosannan podcastia, että olispa ihana jos oisit sen podissa joskus vieraana! Minusta sä sopisit sellaseen hommaan jotenki tosi hyvin :)

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Hahah hei ihana kuulla, itse koen myös että sellainen yleinen onnellisuus ja positiivisuus huokuu ihmisistä! :)<3 Tota podia pitäis kysellä Rosannalta, olis tosi hauskaa! :D

  2. Avatar I sanoo:

    Mikä sai sut ja tatun korjaamaan teidän välit?
    Ihana kuulla että sulla on asiat hyvin! Ja usko pois, kyllä se oikea sielunkumppani vielä löytyy vaikka nyt ei tunnukkaan siltä. Ja se ihminen ei tuu kohtelemaan sua ku roskaa.

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Ei me sinänsä olla mitään korjattu, mutta kun kaikki turha viha jne. on lähtenyt pois niin ollaan vaan ihan hyvissä väleissä. :) Jep tiedän, sitä odotellessa vaikka nautin nyt sinkkuna olemisesta yli kaiken!<3

  3. Avatar Nora sanoo:

    Ihanaa Silja! Tuli tosi hyvä mieli tästä postauksesta. :) <3

  4. Avatar Pinja Mitrovitch sanoo:

    Moi Silja!

    Samoilla fiiliksillä noiden kuvien kanssa ja oon vaan rynnännyt ulos napsimaan kuvia, jos sää ja seura on sen sallinut. Mitä tulee tohon eroprosessiin, haluaisin tuoda siihen toisenlaista näkökantaa. Uskon, että ihmisistä/eroista ei tarvitse koskaan ”päästä yli” vaan niiden kanssa voi oppia elämään. Tämä tarkoittaa siis hyväksyntää ja sitä, että ei yritä päästää irti asioista, joiden ei vielä kuulu poistua elämästä. Itse erosin yli 4,5 vuotta sitten ja mietin yhä eksääni monissa tilanteissa. Saatan olla surullinen, vihainen, rakastunut ja onnellinen. Itsestäni ja hänen nykyisestä suhteestaan.

    Olen siis suhteessa tälläkin hetkellä, mutta en koskaan päästänyt irti vanhasta suhteesta, sen perimmäisessä merkityksessä. Tein siitä osan arkeani jo pelkästään yhteisen koiramme kautta, joka muistuttaa eksästäni niin kauan, kuin hauva elää (toivottavasti vielä ainakin 10 vuotta). Tein mielikuvaharjoituksia eksäni elämästä ja sillä tavalla sain vahvistusta sille, että päätöksemme oli oikea. Tein meditatiivisia harjoituksia, joissa ajatuksissani päästin irti (kyllä), vaikka en siihen fyysisesti aina pystykään. Vieläkin voi joskus itkettää, joku vanhan suhteemme ajatus. Mielestäni se on vain inhimillistä ja tykkään josksu jopa ajatusleikillä miettiä, mitä sanoisin eksälleni jos törmäisimme kaupassa. Emme enää pidä yhteyttä, mutta pidimme sitä monta vuotta, ennen uusien suhteidemme syventymistä.

    Tsemppiä siis kaikkeen tulevaan, siinä mielessä aika helpottaa asioita, että ne tunteet eivät ole välttämättä parin vuoden päästä niin vahvoja. Toisaalta, ota ne sellaisinaan, kuin ne tulevat juuri tänään.

    yst. Pinja Mitrovitch // http://www.pinaycoco.fi

    • lifeofsilja lifeofsilja sanoo:

      Mä en kyllä tossa irtipäästämis jutussa pysty oikeastaan samaistumaan suhun, sillä itse en kyllä enää kummemmin ajattele vanhoja parisuhteitasuhteita, eivätkä ne oikeastaan kuulu mun arkeen. :) Mutta ihmiset on erilaisia, kaikilla on omat tapansa elää ja olla. Kiitos kommentista <3

  5. Avatar Maria sanoo:

    Sen kyllä huomaa susta! Ja myös ystävien seura on selkeästi vaikuttanut sulla :) Itsellä oli myös hetken tosi paska fiilis ja sitten aloin liikkumaan ja yllättäen olinkin ihan yhtä aurinkoa! Nyt oon alkau tsemppaamaan, että sais rytmin salikäynteihin, eilen just alotin taas käymään ja nyt yritän pitää yllä, koska kyllä siitä liikunnasta tulee jo tosi onnistunut olo! Pitää vaan muistaa, että oikeasti liikunta on tärkeä osa elämää :)

    Musta on myös hienoa, että ootte saanu exäs kanssa asiat kondikseen – varsinkin jos se on vaivannut! Itse aikoinaan jätin ihan vain tyystin hiljaisuudessa, ei koskaa ns virallisesti erottu, en tiedä miksi, olin nuori enkä kokenu pystyväni siihen, sillä jos oltas oltu kasvokkain niin narsistiluonteen omaava henkilö ois takuuvarmasti kääntäny mun pään. Nyt olen tänä vuonna seurustellu kuus vuotta aivan ihanan miehen kanssa – en ois ikinä uskonu että tää tulee tapahtuu, mut niin siinä vaa kävi :)

  6. Avatar Pinja sanoo:

    Ymmärrän :) ihailen ihmisiä, jotka eivät enää pohdi vanhoja suhteita. tarkoitin siis aikaisemmalla, että ajattelen eksääni lämmöllä ja hän palaa usein mieleeni, mutta en kaipaa häntä sen koommin.

Kommentoi