keskiviikko 29. tammikuun 2020

Tulevaisuuden suunnittelua

Oon aina ollut ihminen joka elää vaan päivä kerrallaan, eikä mulla oo oikeastaan ikinä ollut minkään näköisiä tulevaisuudensuunnitelmia valmiina. En osaa sanoa mistä se on johtunut, mutta itse en ainakaan ollut silloin 14-vuotiaana yläasteella valmis valitsemaan mulle sopivaa polkua opiskelujen suhteen. En oikein ymmärtänyt silloin mun valintojen tärkeyttä tai ylipäätään elämää. Enkä usko että hirveän moni muukaan ymmärtää oikeasti, 14-vuotias on vielä ihan lapsi..

Näin jälkeen päin ajateltuna olisin ehdottomasti kaivannut paljon enemmän tietoa ja apua opettajilta/opolta sekä myös omilta vanhemmiltani jatkokoulutus-suunnitelmien tekoon, mutta toisaalta olenpahan oppinut asioita itselleni uskollisesti kantapään kautta. Oon kokeillut erilaisia aloja sekä kouluja, ja löytänyt sen oman polkuni nyt myöhemmin.

Mun mielestä milloinkaan ei ole liian myöhäistä kouluttautua alalle mikä itseä kiinnosta, eikä opiskelu ole ylipäätään missään elämänvaiheessa turhaa! Oon ollut ihan äärettömän surullinen siitä määrästä ilkeitä kommentteja ja keskusteluja joita oon saanut mun opiskelujen osalta. Itse oon ainakin kannustanut nimenomaan kaikkia mun ystäviä ja tuttuja rohkeasti palaamaan koulunpenkille mikäli jatko-opinnot yhtään kiinnostaa. Jos nykyinen ala ei ole sulle mielekäs, niin uskalla koittaa jotain uutta! Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi.

Niille jotka eivät tiedä, niin opiskelen siis tällä hetkellä toista vuotta lähihoitajaksi. Mulla alkoi maanantaina hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen harkka, joka on viimeinen pakollinen harjoittelu. Sen jälkeen mulla alkaakin viimeinen vuosi ja erikoistuminen sinne suuntaukseen jonne itse haluan, eli mielenterveys & päihe -puoli. Oon aina ollut hyvin kiinnostunut ihmisen mielestä, ja miksi me toimitaan niin kuin toimitaan. Lähihoitajan koulutus on mun mielestä ollut toodella hyödyllinen ja silmiä avaava, mutta itse koen että haluan oppia ja tehdä jotain vielä enemmän. Oonkin nyt alkanut jo hyvissä ajoin etsimään mulle sopivaan korkeakoulua, ja meinaan siis jatkaa mun nykyisten opintojen päätyttyä suoraan toiseen kouluun! En puhu niistä ihan vielä enempää, sillä mulla on parikin eri linjaa&koulua jotka kiinnosta. Oon selaillut paljon erilaisia avoimia työpaikkoja, ja koittanut niiden pohjalta miettiä mitä voisin oikeasti tehdä koko loppuelämäni. Ja nyt musta tuntuu että oon löytänyt ne itselleni sopivat vaihtoehdot vihdoin. ♥︎

Mulla on tällä hetkellä niin iso motivaatio päällä, ja oon super tyytyväinen mun elämään just nyt. Olin kieltämättä muutamia vuosia ihan todella hukassa… Mun mielestä on jälkeen päin ajateltuna hassua että monet ihmiset haaveilevat esimerkiksi ns. ”bloggaajan elämästä” kun ei ole mitään säännöllistä työrytmiä ja voit maata himassa vaikka viikon putkeen jos siltä tuntuu. Voin kertoa että se ei oikeasti ole ollenkaan kadehdittavaa, vaan oikeasti pidemmän päälle masentavaa ja passivoittaa ihmistä. Nyt kun käyn säännöllisesti koulussa/töissä, salilla yms. niin elämä on 100% mielekkäämpää ja pääkoppa voi hyvin. En voisi enää ikinä kuvitella palaavani ”vaan kotiin”.

With love, Silja


11 Responses to “Tulevaisuuden suunnittelua”

  1. Maria sanoo:

    Itse löysin mun unelma-ammatin lapsena (kun leikin kotona leikkikassakoneella ja myin sedälleni kiviä meidän pihalla, mulle rakennetussa puisessa kioskissa :D ja siis joo lapsuudenkotini on omakotitalo, joten en ollu missään random yleisellä alueella) ja juuri silloin 14-vuotiaana, kun hain kauppikseen ja pääsin sisälle kouluun 16-vuotiaana – tajusin että tää on se mitä haluan tehdä.

    5vuotta myyjän työtä takana ja en vois kuvitella tekeväni muuta:) harkitsen visualistin ja sisustus-suunnittelijan lisää vielä tähän, mutta myyntityö on ehdottomasti se, joka musta tekee mut. Jahka saan kerättyä rahaa ja elämäntilanne on oikea, meinaan opiskella.

    Eli kaikki ei ole ”liian lapsia” 14-vuotiaana :D

    Mulla taas lähes kaikki kaverit meni lukioon – siitä perus kaupan kassalle välivuosiksi ja muutaman vuoden myöhemmin alkoi opiskella. Samassa ajassa kun itse olin ehtinyt jo olla töissä tovin.

  2. Essi sanoo:

    Hieno homma että suunnittelet lisäopiskelua, mutta että meinaat jatkaa suoraan toiseen kouluun? Et ole varmaan koskaan aiemmin hakenut korkeakouluihin, jos luulet että niihin noin vain mennään? Korkeakouluun on todella vaikea päästä, varsinkin ilman yo-tutkintoa. Jotkut hakevat jopa kymmenen vuotta ennen kuin pääsevät, toiset eivät aktiivisesta hakemisesta huolimatta koskaan pääse sisään. Mutta tsemppiä joka tapauksessa :)

    • Emma sanoo:

      Kyllä ihan kaikkiin korkeakouluihin voi päästä, jos vaan niin haluaa ja on motivaatiota :-). Eihän niitä varmaan olisi, jos niihin pääseminen olisi ihan mahdotonta, kuten kommentissa annat ymmärtää? Ja myös ilman yo-tutkintoa on ihan mahdollista päästä korkeakouluun, amk lisäksi myös yliopistoon! Tälläkin hetkellä (opiskelen yliopistossa) tiedän muutaman, jotka on päässyt opiskelemaan hallintotiedettä ilman yo-tutkintoa. Toki se on harvinaisempaa, mutta mahdollista. Ja epäilen, että Silja ajattelee hakevansa ammattikorkeeseen, jonne tiedän päässeen pilvin pimein ihmisiä ammattikoulupohjalta :-).

      Tsemppiä Silja kouluun, varmasti pääset korkeakouluun, kun motivaatio on kunnossa!!!!

    • Piia sanoo:

      Miksei muka voisi päästä korkeakouluun ilman yo-tutkintoa? Mulla ainakin lähipiirissä kauppatieteiden maistereita pohjallaan ”vain” merkonomin (ammattikoulu) tutkinto, tai lääkäreitä, jotka ovat kirjottaneet lukiossa B:n paperit (joilla ei hirveesti ”ollut asiaa” lääkikseen).

      Ei kenelläkään heistä ollut ”todella vaikeaa” päästä haluamaansa kouluun, vaan tekivät pääsykokeita ajatellen vain todella paljon töitä. Ovet avautuivat joko ekalla tai tokalla hakukerralla, eli ei mikään mahdoton nakki. Ja sitten taas monet tutut hakivat monia vuosia erinomaisilla yo-papereilla, ja pääsivät vasta useamman hakukerran jälkeen unelmakouluunsa. Eli ei aina katso taustaa.

      On myös muitakin korkeakouluja, joihin on paljon ”helpompi” päästä sitään kuin esimerkiksi lääkikseen, joten miksei unelmakorkeakouluunsa voisi ihan hyvinkin päästä sisään, kun tässäkään ei edes koulua mainittu? On hienoa, että ihmisellä on haaveita ja ihmiset haluavat ja uskaltavat kouluttautua pidemmälle taustastaan huolimatta!

      T. Diplomi-insinööri

    • Sss sanoo:

      Itse toisen asteen ammatti merkonomina taskussa ja hain ekan kerran sairaanhoitajaksi, Amk, ja heti pääsin sisälle. Ei pidä yleistää, että kaikki hakee ja ei pääse ilman yo jne. Asenne ratkaisee usein elämässä ja jos valmiiksi ”ei niihin niin vain mennä” niin sillä tiellä voi joutua hakemaankin kymmenen kertaa. Anna toisen mennä unelmien perässä, tavoitella niitä, luottaa omaan tekemiseen jne.

  3. Ama sanoo:

    Itselläni hyvin samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia. Ei silloin teininä osannut tehdä valintoja pitkällä tähtäimellä, ja se kostautui varhaisaikuisuudessa sitten. Itse kävin myös lähihoitajakoulun ja se selkeytti ajatuksiani, nyt opiskelenkin sitten yliopistossa ja elämä on saanut suunnan.

  4. Haahuilija sanoo:

    Ihan mielenkiinnosta, mitä teit yläasteen jälkeen? Sanoit kokeilleesi useampia aloja? Itseäni kiinnostaa kovasti tällaiset oman jutun löytämistarinat, kun minulla ei ole vieläkään oikein selvillä, mikä minusta tulee isona :D Ikäää on 27v ja yksi amk-tutkinto lukion päälle plakkarissa, mutta haaveilen uudelleen kouluun lähtemisestä. Haluaisin vain olla varmempi hakukohteistani, jos vaikka toisella yrittämällä osuisi ala kohdalleen :D Pitää kokeilla tuota työpaikkailmoitusten selaamista, kiitos vinkistä! Ja tsemppiä kouluun ja toivottavasti jatkosuunnitelmasi toteutuvat! :)

  5. Riina sanoo:

    Hienoa! Mäkin mietin useamman vuoden lukion jälkeen mikä ala kiinnostaisi. Valmistuin 30-vuotiaana ammattikorkeakoulusta ja nyt oman alan töissä. Koskaan ei todellakaan ole liian myöhäistä! Ja vaikka amk:n on paljon hakijoita, niin kyllähän sinne joku pääsee joka tapauksessa, joten hakemusta vaan menemään. Mäkin hain sitkeästi useampaan kertaan kunnes onnisti. Tsemppiä opintoihin ja kouluun hakemiseen!

  6. Annie sanoo:

    Ihanaa jos tuntuu, että olet löytänyt oman juttusi. Toivottavasti suunnitelmasi toteutuvat <3

    Itse olen opiskellut kaupalliselta alalta sekä amistutkinnon, AMK-tutkinnon ja yliopistotutkinnon vain huomatakseni, että ala on täysin väärä ja itse olen täysin vääränlainen alan vaatimuksiin. Kun on vuosia kitkuttanut kesätyösäästöillä ja opintotuilla, niin enää uusien tutkintojen suorittaminen ei oikein ole taloudellisestikaan mahdollista, joten näillä nyt yritetään mennä. Toivon, että saisin edes muun elämäni sellaiseksi itseä tyydyttäväksi, kun kerran työ tuskin tulee sitä koskaan oelmaan, vaikka toki työ on todella suuri osa elämää. Jospa joskus kuusikymppisenä repäisen ja lähden vielä uutta tutkintoa tekemään :D

  7. Sosionomi opiskelija sanoo:

    Heippa Silja!

    Mahtavaa, että suunnitelmissasi on jatko-kouluttautuminen. Sosiaali- ja terveysalalla on pulaa työntekijöistä ja hienoa, että olet tällä polulla.

    Varoituksensanana sanon, että mieti huolella minkä jatkokoulutus mahdollisuuden valitset. Itse opiskelen toista vuotta sosionomiksi (AMK) ja vaikka kuinka paljon luin netistä aiheeseen ja ammattiin liittyviä asioita, en kokenut saaneeni tarpeeksi oikeaa tietoa. Rakastan opiskelemaani alaa, mutta kolutuksen myötä olen myös saanut kokea monia asioita, joihin luulin voivani sosionomina vaikuttaa, mutta näin ei todellisuudessa ole.

    Paras neuvoni alanvalinnan suhteen on, että jututat ihmisiä, jotka jo työskentelevät alalla, johon hakeudut :) Suurin osa ihmisistä kertoo mielummin alansa hyvät puolet ja mahdollisuudet, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Tässä yhteydessä kuitenkin joistain asioista saattaa saada liian ruusuisen kuvan ja todellisuus saattaa iskeä sitten kesken opintojen tai pahimmillaan vasta työelämässä. Sosionomi opinoissa on paljon hyvää ja tarkoitukseni ei siis ole kritisoida tätä polkua, nostan vain asioita, joita olisin itse halunnut tietää pohtiessani koulutusvalintaa.

    Tsemppiä opiskeluihin ja hyvää alkanutta vuotta!

  8. Kaima sanoo:

    Isot tsempit tulevaisuudensuunnitelmillesi!!

Kommentoi