Hippohan oli nuorempana ihan kunnon Stadilainen pissiskoira joka tykkäsi käydä fiinisti keskustan koirapuistoissa sekä lenkillä Kaivarissa. Mutta pari vuotta sitten Porvooseen muuttaessamme hienohelmasta kuoriutui pikkuhiljaa myös oikea landepaukku! Tähän sopisi hyvin myös lausahdus ”like owner like dog”, heh! 😀 Anyways lenkit pelloilla, metsässä ja hevoslaitumilla oli selkeesti heti Hipon mieleen, ja noh, minkäpä koiran mieleen ne ei olisi? En ikinä ollut ajatellut Hipon kärsivän Helsingin keskustassa sillä oon aina panostanut sen ulkoiluun ja nähnyt paljon vaivaa siihen että tehdään kaikenlaista muutakin kuin vain perus lenkkejä, mutta näkihän koirassa eron. Olin niin onnellinen kun huomasin siitä miten paljon se nautti juostessaan vapaana metsässä, ei koirapuistossa..

Ja nyt ollaan taas kahdestaan ja asutaan Kruununhaassa, joten aikamoisia muutoksia on siis tapahtunut taas kummankin elämässä. Mulle oli selvää että muutan takaisin Helsingin keskustaan, sillä mun työt ja kaverit pyörii pitkälti ainoastaan täällä. Siinä ei ihan hirveesti kerinnyt miettiä mitään kun sopiva kämppä tuli vastaan, joten käytännönasioita oon alkanut pohtia oikeastaan vasta nyt. Myönnän että mulle itselleni on ollut aika rankkaa muuttaa takaisin pieneen yksiöön, ja vielä sata kertaa rankempaa on miettiä miltä Hiposta nyt tuntuu..

Ensimmäiset päivät uudessa kodissa oli tosi turhauttavia, sillä kierrettiin Hipon kanssa ihan ympäri ämpäri Krunaa ja etsittiin pissapaikkoja. Hippo on vielä ihan super tarkka siitä missä se suostuu käydä tarpeillaan, eikä asfaltti-miljöö ei todellakaan kuulu niihin. Nyt pikkuhiljaa tämä on jo helpottunut, mutta kyllä mun tekee edelleen aika pahaa koirani puolesta… Käytän päivässä paljon aikaa siihen että lähdetään kivampiin maisemiin lenkkeilemään, ja Kaivari on edelleen se paras lähellä oleva vaihtoehto.

Tietysti myös yli kolme kertaa pienempi koti tuo omat haasteensa koiran kanssa elämiseen.. Tai siis ei meillä mitään varsinaista ongelmaa ole, mua itseäni vaan lähinnä harmittaa tämäkin seikka. Hippo on pennusta asti totutettu olemaan kotona rauhallinen, ja ulkona sitten leikitään ja riehutaan. Eli eipä kai se tätä samalla tavalla ymmärrä, mutta onhan senkin reviiri pienempi…

Yksi negatiivinen juttu on kuitenkin sama, mikä meillä on lähes aina muuttaessa. Hippo nimittäin haukkuu aina viikon/pari kaikille rappukäytävän äänille. Tuntuu että se haukkuu nyt vielä ihan ekstra paljon, sillä meidän vanhaan kotiin ei kuulunut oikeastaan mitään ääniä. Täällä taas pienikin ääni rapussa, sekä hissin kolina kuuluu sisälle todella selkeästi. Talossa asuu lisäksi myös paljon muita koiria, jotka haukkuvat ja tämä varmasti hermostuttaa entisestään. Onneksi Hippo on super hiljainen normaalisti, ja uskon että tämäkin vartiointi loppuu pian, kunhan se pääsee asettumaan kodiksi. 🙂

 

With love, Silja

Apua en tiedä miksi mulle tuli tosta otsikosta mieleen että tää olisi joku itsesääli-laihdutuspostaus?? Hahahaa! 😀 Mutta ei, ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella Hipon kuulumisia tänne bloginkin puolelle, sillä aina silloin tällöin teiltä tulee myös Hippoon liittyviä kysymyksiä. Olisi kivaa kertoa että Hipolle kuuluu pelkkää hyvää, mutta silloin mä valehtelisin. Itseasiassa viime ajat on olleet ainakin mulle aika haastavia, sillä neidillä on ollut jos jonkin moista vaivaa.. Vaikka muuten koira on koko elämänsä ollut aika terve.

Viimeisimpänä Hippo sai ihan hetki takaperin jonkun tunnistamattoman allergisen reaktion, ja sen koko naama turposi ihan muodottomaksi. Olin aivan paniikissa sillä en tiennyt (tai edelleenkään tiedä) mistä se johtui, ja pelkäsin että hengitystiet turpoavat kiinni jolloin koira ei saisi enää henkeä. Turvotus saatiin kuitenkin sitten kortisoonilla laskemaan, ja eläinlääkärin mukaan vastaavat naamaan tai turkkiin tulevat reaktiot ovat ainakin tietyn tyyppisillä koirilla yleisiä. Ainakin se yksi vuorokausi meni kuitenkin itsellä aika itku kurkussa. 🙁 Jotenkin tälläiset lemmikkiin liittyvät tapaukset säikäyttää aina ihan todenteolla, ja myös muistuttaa siitä kuinka rakas se karvakamu onkaan.

Mä oon ainakin ton tapahtuman jälkeen ollut jotenkin joka päivä niin kiitollinen tosta ihanasta koirasta.♥︎ Välillä iskee haikeakin fiilis, kun tajuaa että se on jo 4,5 vuotias. Tuntuu että vasta vuosi sitten haettiin exän kanssa suloinen ja pieni ryppykasa kasvattajan luota, ja nyt se on jo aikuinen..

Hippo on ehdottomasti mun elämäni koira, en usko että voisin enää ikinä löytää samanlaista yhteyttä jonkun eläimen kanssa.. Toisaalta mulle on selvää että tuun ottamaan sitten joskus Hipon jälkeen uuden koiran, mutta en tiedä miten pystyisin olemaan vertaamatta sitä Hippoon. Noh, toivottavasti näitä juttuja ei tarvitse miettiä vielä vuosiin. 🙂

”Everyone thinks they have the best dog in the world and none of them are wrong!”

Muistakaa että Hippoa voi seurailla myös sen omalla Instagram sivulla @lifeofhippoo ! Koitan päivitellä sinne kuvia Hiposta sekä tietysti Storyn puolelle enemmän meidän joka päiväisiä hömpötyksiä…

With love, Silja

Napattiin tän päivän asukuvat poikkeuksellisesti lenkillä Hipon kanssa, vanhankaupungin ihanassa puistossa. Pääsipäs siis toi turjakekkin vähän poseeraamaan blogia varten pitkästä aikaa. ♥ Tää Porvoon Papinkadulla sijaisteva puisto on mun lempi paikka käydä istuskelemassa kesäisin ja varmasti tosi tunnelmallinen myös syysiltoina – ainakin vielä kun ulkona tarkenee!

Mun mielestä näistä kuvista tuli mageita, ja hei näätte vähän paremmin mun uutta hiusväriä luonnonvalossa!! Mä oon niin rakastunut näihin hiuksiin, tuntuu niin omalta. Ja lähellähän tää mun omaa väriä onkin. Mitäs sanotte?! 😉 Yay or Nay?

Takki ja kengät Boohoo.com / Paita NA-KD* / Farkut DIY / Korvakorut H&M / Aurinkolasit Gucci

With love, Silja

Pitkästä aikaa vähän koira-aiheista postausta, nimittäin ajattelin tällä kertaa puhua hieman Hipon ruokinnasta. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Purinan kanssa. Tosiaan, Hipon tullessa pentuna meille saatiin tietysti kasvattajalta ohjeet pennun ruokintaan, ja jatkettiin niiden mukaisesti kunnes Hippo oli n. puoli vuotias. Jossain vaiheessa kuitenkin päätin että haluan vaihtaa koirani ruokavalion raakaruokintaan, sillä koin sen paremmaksi vaihtoehdoksi silloin.

En olisi alkuun arvannut mitä kaikkia ongelmia raakaruokinta toisikaan mukanaan, sillä Hipolla on muutama ruoka-aineallergia ja tämän vuoksi oon syöttänyt sille vain tiettyjä tuotteita. Näitä ruokia nyt ei sitten tietenkään saa Porvoosta ostettua, vaan ne pitää hakea autolla Helingistä/vantaalta, johon mulla ei ole aina mahdollisuutta. Mutta kuitenkin ehkä suurimpana ongelmana oon kokenut kaikki reissut, jonne koirat tulevat mukaan. Esimerkiksi kesäisin mökille jne. jonne ei vain ole mahdollista kuljettaa tai viedä pakasteita. Oonkin siis pidempään jo pohtinut, että vaihdan ruokavalion joko 50/50 raakaruoka ja nappula, tai sitten ihan kokonaan nappulaan mikäli edellinen vaihtoehto ei sovi. Näin ollen voin myös reissuilla syöttää sitten pelkästään nappulaa.

Saatiin Purinalta testiin uutta Beyond -koiranruokaa jota Hippo on nyt syönyt n. kuukauden ajan, ja oon ollut tähän tosi tyytyväinen. Hippo reagoi nopeasti ruokiin jotka sille eivät sovi, ja on ollut helpotus huomata että tämä on ollut tosi hyvä vaihtoehto meille. Koiran maha on pysynyt kuosissa ja turkki yms. näyttää todella hyvälle. 🙂

Mun mielestä tämä Purinan Beyond -nappula oli luonnollinen vaihtoehto ottaa kokeiluun raakaruuan rinnalle, sillä se on valmistettu vain valikoiduista luonnollisista raaka-aineista, eikä se sisällä ollenkaan keinotekoisia väri – , aromi- tai säilöntäaineita. Purina mainostaa ruokaa yksinkertaisena ja läpinäkyvänä, eli sellaisena ruokana josta omistajankin on helppo päästä jyvälle, mikäli et halua syöttää koirallesi ihan mitä tahansa.

Jos kiinnostuit tutustumaan tuotteeseen niin täältä saa enemmän infoa. Ja Purina Beyondia on tosiaan saatavilla ihan päivittäistavarakaupoista, vaikka ennen tämän laatuisia ruokia on löytynyt lähinnä erikoisliikkeistä. 🙂

With love, Silja

Oltiin nauttimassa tänään ihanasta kevätsäästä ensin lenkillä, ja sen jälkeen terassilla. Niin ihanaa kun kaikki terassitkin rupee pikkuhiljaa aukeemaan (ainakin täällä Porvoossa), ja tänäänkin lämpöasteet huiteli jo n. +10:ssä, sekä aurinko paistoi! I’m so happy! ♥ Myös eilen iltalenkillä sää oli niin ihanan keväinen ja lämmin, vaikka aurinkokin oli jo laskenut.

Lenkkeily on kyllä alkanut taas maistumaan entistä paremmalle kun ilmat on parantuneet, joten täältä tullaan vielä kesäkunto 2017! 😀 Muistatteko muuten viime syksynä kun etsin parempia lenkkeilyvarusteita? Tajusin nimittäin tänään, että nyt multa löytyy aikalailla kaikki tarpeellinen! 🙂 Varsinkin näissä kuvissa näkyvä takki ja housut on olleet ihan lempparit näillä keleillä. Ja vaikka en ookkaan mikään ”välineurheilija”, niin lenkkeillessä hyvät varusteet on kyllä iso plussa ja tekee siitä paljon mielyttävämpää! Salilla en oo nyt hirveesti käynyt kun lenkkeily on ollut mieleisempää, mutta tänään on kyllä ollut fiilis että vois sinnekkin mennä vähän rehkimään. 😀

With love, Silja