Ajattelin aluksi, etten halua tehdä mitään uudenvuoden lupausta sillä mielestäni ne ovat usein typeriä, ja hölmöistä lupauksista tulee lähinnä ahdistus. Oon kuitenkin luonteeltani sellainen ihminen, että omien ajatusten ylöskirjaaminen on mulle tosi hyvä tapa pitää omista tavoitteista kiinni, oli ne sitten isompia tavoitteita elämään, tai ihan pikkujuttuja mitä pitää saada aikaan seuraavana päivänä, tai mitä pakata mukaan reissuun.
Mulle on ollut jo vuosia todella tärkeää kehittää itseäni ihmisenä, ja oonkin tällä hetkellä tosi tyytyväinen itseeni henkisellä tasolla – viime vuodet ovat kasvattaneet mua hirveästi ihmisenä, ja lisäksi koulusta oon saanut tosi paljon maailmankuvaa avartavia oppeja. Tiedostan tällä hetkellä mun omia heikkouksiani, mutta osaan olla myös ylpeä saavutuksistani! Se riittää.
Tänään mulle iski ajatus päähän kuin salama kirkkaalta taivaalta. Oon aiemminkin sivunnut tätä välillä esim. joissain mun insta storyissä, mutta; Haluan oppia olemaan enemmän läsnä, lopettaa turhan yliajattelemisen ja stressaamisen. Se on ehdottomasti mun yksi isoin ”ongelma” elämässä tällä hetkellä ja josta oon viime aikoina huomannut koituvan mulle turhaa haitta. Saatan stressata ja miettiä jotain pientä juttua etukäteen niin paljon, että menetän yöunet ja lisäksi koen että tavallaan pilaan itseltäni monia hyviä juttuja sen vuoksi että mua pelottaa heittäytyä ja yrittää. Pelottaa epäonnistua, pelottaa etten kelpaa omana itsenäni! Ajattelen kuitenkin että kaikki asiat tapahtuu syystä ja pitäisi vaan kulkea sinne minne elämä kuljettaa, mutta käytännössä sen toteuttaminen ei kuitenkaan toimi niin kuin haluaisin.
Mun mielestä tälläiset itsensä kehittämis -uudenvuodenlupaukset on hyviä, sillä tämän tyyliset muutokset eivät ole helppoja, ja niihin kuluu oikeasti aikaa. Siksi vuosi on hyvä aikaväli antaa itselleen omaksua uusia juttuja.
Viime vuonna opettelin olemaan sosiaalisempi, itsenäisempi ja se sujui mun mielestä tosi hyvin. Mua ei enää jännitä antaa tuntemattomille reittineuvoja kaupungilla ja nykyään mun mielestä on vaan ihanaa jos joku tulee juttelemaan niitä näitä bussipysäkillä. Ennen olin kauhuissani jos törmäsin naapuriin rapussa tai menin työtilaisuuteen josta en tuntenut ketään. Pikku askelin omaa vauhtia pääsin vuodessa yli näistä peloista, ja nyt ne tuntuvat lähinnä typeriltä. Uskon että myös mun yleinen olemus on muuttunut, sillä nykyään mulle tullaan juttelemaan kaupungilla lähes joka päivä. 😀 Se tuntuu tosi kivalta!
Onko sulla joku uudenvuoden tavoite/lupaus, ja miten ajattelit toteuttaa sen? 🙂