Yksi asia josta en oo ikinä puhunut mun blogissa, on tupakoiminen. Kyllä, mä oon polttanut röökiä ja vielä aika pitkäänkin. Välillä enemmän ja välillä vähemmän. Kuulostaapa kamalalta sanoa näin, ja myöntää asia julkisesti..

En oo kyllä ikinä varsinaisesti hävennyt polttamista, mutta se on ollut mulle aina asia jota en oo halunnut missään nimessä tuoda esille mun somessa. En oo halunnut vahingossakaan kannustaa ketään nuorempia polttamiseen, tai luoda jotain hyväksytympää kuvaa tupakasta.

Oon nyt varmaan lähemmäs pari vuotta ajatellut lopettaa, mutta se lopettaminen on vaikeaa jos ei oo mitään tiettyä aikarajaa tai konkreettista tavoitetta – ihan pelkkä ajattelu ei ole tuottanut tulosta asiassa. :D Oon tietysti välillä ollut pitkiäkin aikoja kokonaan polttamatta, mutta sitten jostain syystä jatkanut kun ei ole ollut juurikin sitä oikeaa tahtoa lopettamiselle. Nyt kuitenkin päätin jo ihan alku kesästä että haluan lopettaa ihan kokonaan, mutta olin silti realistinen ja tiesin sen olevan kesäaikaan ihan extra vaikeaa kaikkien menojen takia, joten vedin suosiolla aikarajan syksyyn. Syyskuun ensimmäinen päivä se loppuu.

Tällä hetkellä oon todella yllättynyt siitä miten helppoa tää on ollut. Toistaiseksi en ainakaan koe että oisin kärsinyt mistään vieroitusoireista, mutta tietysti sen tavan rikkominen on ollut vähän haastavaa. Esimerkiksi aamu- ja iltalenkit koiran kanssa on sellaisia jolloin on vaan ehdollistunut siihen itse tapaan – mutta silti kuten sanoin oon ollut tosi yllättynyt kuinka helppoa tää on ollut. Mua tällä hetkellä ehkä jopa vähän harmittaa, että miksen ole vaan päättänyt jo aiemmin lopettaa.

Mulle ainoa syy lopettamiseen oli terveyshaitat, joita tupakoinnista tulee. Mietin että jos mua välillä oksettaa juoda jotain väri- ja lisäaine-pommi limsaa, niin millä logiikalla sitten oikeutan itselleni vetämään mun elimistöön tollaiset määrät myrkkyä päivittäin. Sairauksien lisäksi pelottaa myös rehellisesti se, miten tupakointi vaikuttaa ulkonäköön vanhetessa. Eiköhän näissä olekkin sitten jo ihan tarpeeksi syytä kerrakseen. :D

Jos siellä on muita jotka on pohtineet samaa asiaa, niin täältä iiiiisot tsempit lopettamiselle. Musta tuntuu että tää on yksi parhaita päätöksiä mitä oon tehnyt omaa itseäni, ja mun terveyttäni varten. :)♥︎

With love, Silja

Tosiaankin olotila tällä hetkellä vastaa lähinnä alempaa kuvaa, eikä vaan siksi että on maanantai, vaan siksi että mun vanha ystävä eli unettomuus päätti tulla eilen pitkästä aikaa kylään… :(

En tiedä oonko sen kummemmin täällä blogissa edes ikinä puhunut asiasta, mutta oon ihan ala-asteelta saakka kärsinyt uniongelmista. Oon luonnostani todella HC yökukkuja, ja mun luonnollinen unirytmi olis varmaan täysin päinvastainen kuin normaalien ihmisten. Oon kuitenkin viime vuosina onnistunut opettelemaan todella hyvin aamuvirkuksi, ja nautin todella paljon siitä että menen aikaisin nukkumaan, ja herään aikaisin aamulla. Nykyään jopa klo 10 saakka nukkuminen viikonloppuna saa aikaan vetelän ja laiskan olon, hyi.

Uskon itse että uniongelmat yleensä johtuu jostain ihan konkreettisesta syystä, ja ainakin itselläni käsittelemättömät asiat tai stressi vaikuttaa tähän jo ennen kuin edes välttämättä itse huomaan jonkun olevan mielenpäällä. Oon tosi herkkä yliajattelemaan ja stressaamaan pään sisällä, ja voin miettiä jotain pikkujuttua niin paljon että en saa koko yönä nukuttua.. Tälläkin hetkellä tiedän että unettomuus johtui juurikin näistä seikoista, mutta ärsyttää silti, kun en oikein tiedä miten niitä asioita lähtisi käsittelemään.

Jäin nyt aamupäiväksi tekemään hommia kotiin sillä 8-16 koulupäivä tuntui vaan liian rankalta muutaman tunnin yöunien jälkeen. Meen koululle vasta vähän ennen puolta päivää, kun on sellaisia kursseja joilta en voi ja halua olla yhtään pois. Ehkä koulujutut saa myös muuta ajateltavaa pääkoppaan. :D

Toivottavasti teidän viikko on lähtenyt paremmin käyntiin… Ihanaa viikonalkua! ♥︎

With love, Silja