tiistai 08. lokakuu 2019

No ne e-pillerit!!

Oon saanut aivan älyttömän määrän kyselyitä ja viestejä koskien e-pilleri postausta, jonka kirjoitin tänne heinäkuun alussa. Olin silloin juuri aloittanut pillerit uudelleen vuosien tauon jälkeen, ja mua jännitti ihan törkeesti, koska oon ollut aina sitä mieltä ettei ole normaalia eikä luonnollista tunkea kroppaan sellaisia määriä sinne kuulumattomia hormoneja. Nyt oon syönyt pillereitä karvaa vaille 4kk ja ajattelin, että olis hyvä väli kertoa tämän hetken fiiliksistä, ja mitä kaikkea tässä on nyt tapahtunut!

Ensimmäiset muutokset aloin huomata suht nopeasti pillerien aloitusten jälkeen; iho alkoi kirkastua parin viikon jälkeen, se oli ensimmäinen huomio. Aika pian sen jälkeen alkoi tissit turvota ja kipeytyä. :D Näistä en ollut vielä moksiskaan, mutta kun tuli ensimmäisten lumetaplettien vuoro, sain 2vrk kestävän migreenin joka oli niin kova etten halunnut liikkua sängystä mihinkään. Mua oksetti ja kuvotti. Pakko tarkentaa etten oo siis kärsinyt aiemmin migreeneistä, vaan tämä on pelkästään e-pillerien aiheuttamaa!

Toisen pillerilevyn alussa pahin päänsärky katosi, mutta kuvotus-fiilis jäi pitkäksi aikaa. Tässä vaiheessa rupesin myös huomaamaan selviä muutoksia mielialassa, olo oli 24/7 todella masentunut ja surullinen. Suutuin ja otin itseeni ihan pienistäkin asioista ja yleinen olotila oli todella kurja. Sain raivareita ihan pienistä jutuista, joihin en tavallisesti takertuisi ikinä. Ei huvittanut tehdä yhtään mitään ja kaikki asiat tuntui vaan vaikealle. Toisen levyn puolen välin tienoilla soitin terkkariin äitini kannustuksesta, ja sanoin etten pysty enää syömään pillereitä. En vaan pystyisi kokeilla sitä 3kk annosta loppuun saakka, sillä negatiiviset tuntemukset olivat niin rajuja. Lääkäri määräsi mulle yhteistuumin ehkäisyrenkaan, joka piti ottaa käyttöön 2. liuskan loputtua. Hän huomasi vanhoista tiedoista, että multa on aikanaan lopetettu juurikin nämä Yaz pillerit pahojen migreenien sekä mielialanvaihteluiden takia….

Mulla oli kuitenkin jotain menoa jonka vuoksi päätin siirtää menkkoja ja siitä syystä otin tietoisen riskin, ja jatkoin kuitenkin vielä sen kolmannen pillerilevyn verran. Levyjen vaihteessa kärsin taas kovasta migreenistä, mutta sen jälkeen alkoikin tuntua siltä että mieliala alkaa tasoittua pikkuhiljaa. Tässä vaheessa mua alkoikin pelottaa taas uuden hormonin kokeileminen. Mullahan oli nyt ihan ok olo, hyvä iho jne jne. joten aloin miettiä että pitäisikö mun vaan kärsiä päänsäryistä jos kaikki muu on ihan hyvin? Sitten varattiin Vietnamin matka, ja mun e-pillerit olisivat loppuneet muutamaa päivää ennen kuin meidän lento lähti Suomesta. En uskaltanut ottaa riskiä että jokin menisi vikaan ehkäisyrenkaan kanssa reissussa, ja matka menisi pilalle, joten soitin taas lääkärille joka pienen suostuttelun jälkeen suostui määräämään mulle vielä yhden kuukauden annoksen samoja pillereitä.

Nyt alkaa olla sitten taas se aika käsillä kun mun pitäisi vaihtaa siihen helkutin renkaaseen. Oon koittanut punnita mun fiiliksiä pillereiden kanssa, ja vaikka olo onkin nyt ihan ok, niin tuntuu tosi ahdistavalta koittaa puntaroida erilaisten huonojen juttujen väliltä. Mietin eilen illalla mun tämän hetkistä fiilistä, ja vaikka pahimmat tunnekuohut ovatkin jo rauhoittuneet, niin en oo silti oma itseni enää. Oon tosi hermoheikko, stressaan ja itken edelleen ihan joka asiasta. Vaikka yleisfiilis on parempi, niin mulla on silti edelleen surullinen olo ja tunne siitä että ”kaikki ei oo hyvin”, vaikka pitäis kaiken järjen mukaan olla. Oon vaan niin tottunut pillerihin jo, etten huomaa tätä ellen rupea kunnolla pohtimaan omaa oloani. Tuntu että oon niin turtunut tähän huonoon fiilikseen ja en muista enää muuta, niin en osaa ajatella sitä..

On siis ehkä ihan hyvä vaihtoehto nyt kokeilla sitä rengasta, mutta oon silti ihan tosi peloissani. Tuntuu että oon joku koekaniini, joka joutuu testailemaan erilaisia lääkkeitä. :( Pelkään myös uusia mielialanvaihteluita, ihon räjähtämistä jne. ja mulla on avuton olo siitä että mitä teen jos tämäkään ei sovi mulle? Vai voiko ylimääräiset hormonit edes sopia kellekkään oikeasti, vai turtuuko niihin vaan?

With love, Silja


torstai 29. elokuu 2019

Remember To Love Yourself

Muistan aina nuorempana kun mietin että mitä ihmettä tarkoitetaan itsensä rakastamisella, sillä mulla ei ainakaan ollut yhtään sellainen olo että rakastaisin itseäni. Mietin aina lähinnä omia vikojani, enkä ollut kovinkaan tyytyväinen missään itsessäni. Silloin elämä pyöri ehkä enemmän oman navan ja ulkonäköpaineiden ympärillä – halusin kuulua joukkoon ja saada hyväksyntää. Mutta viimeistään täysikäisyyden jälkeen alkoi tulla muutkin asiat elämässä tärkeiksi. Halusin alkaa kehittää itseäni enemmänkin siellä henkisellä puolella ja silmät alkoi avautua sen suhteen mistä elämässä on oikeasti kyse, ja mikä täällä on just mulle tärkeää.

Tällä hetkellä tykkään itsestäni enemmän kuin ikinä, voin sanoa että rakastan itseäni. En olis kyllä teininä uskonut että tämä tulee ikinä tapahtumaan. Se on vaatinut kuitenkin paljon vastoinkäymisiä, elämän opettelua ja ajatustyötä siitä, millaiseksi ihmiseksi haluan tulla. Oon huomannut että kun oon kasvanut henkisesti ja tullut ns. paremmaksi ihmiseksi omien tavoitteiden kautta, mun on paljon helpompi myös rakastaa itseäni, sekä olla sinut itseni kanssa kokonaisvaltaisesti.

id-kuva

Mulle on esimerkiksi todella tärkeää pystyä auttamaan muita ihmisiä pyyteettömästi, saan siitä hirveästi energiaa ja hyvää oloa itselleni. Myös meditointi on auttanut mua tosi paljon ajattelemaan asioita uudella tavalla. Ja sitten ylipäätään omien arvojen miettiminen ja toteuttaminen käytännössä on mulle tosi tärkeä juttu.

Mä mietin kyllä edelleen paljon omaa käytöstä ja sitä millainen ihminen olen – huomaan välillä miettiväni liikaakin niitä negatiivisia puolia. Haluaisinkin nyt muistuttaa teitä kaikkia keskittymään välillä omassa itsessä juurikin niihin hyviin puoliin. Esimerkiksi just tänään on tosi hyvä päivä miettiä susta itsestäsi vaikka nukkumaan mennessä 5 hyvää asiaa. Se on oikeasti joskus vaikeaa (varsinkin aluksi), mutta positiivinen ajattelutapa auttaa pidemmän päälle tuomaan positiivisuutta ja hyvää fiilistä, sekä parantaa suhdetta omaan itseensä. Kun opettelee näkemään asoissa aina ensin ne hyvät puolet, tulee elämästä paljon positiivisempaa.

 

Missä asioissa just sä oot hyvä? Millä piirteillä just sä erotut joukosta, mikä tekee susta sut? Mitä juttuja ihailet itsessäsi? Millaisia juttuja sä oot jo saavuttanut, joista oot joskus haaveillut? Mistä olet tänään kiitollinen?

 

Nahkatakki Boohoo / Toppi Zara / Vyölaukku Monki / Hame täältä* / Lenkkarit täältä*

*mainoslinkkejä

With love, Silja