tiistai 12. toukokuu 2020

Yhdistelmäehkäisystä minipillereihin!

Kuten oon instagramin puolella jo kertonutkin, niin pari kuukautta sitten lääkäri kielsi multa kokonaan yhdistelmäehkäisyn käytön. E-pillerit tosiaan laukaisi mulle pahan migreenin, ja vaikka migreenit vähitellen väheni siitä, että niitä oli n. joka toinen viikko siihen että niitä oli enää kerran kuukaudessa tai parissa kuukaudessa, olivat kohtaukset silti niin pahoja että päätettiin, ettei ole turvallista näitä valmisteita enää käyttää. Mulla ei tosiaan ollut edes aurallista migreeniä, vaan ihan pelkkää toispuoleista kovaa päänsärkyä johon liittyi välillä oksentelua sekä pahaa hajuherkkyyttä.

Kuten oon aiemminkin kertonut niin kaikkien eri ehkäisyvalmisteiden kokeileminen on mun mielestä tosi inhottavaa, ja koska selkeästi oon näille valmisteille aika herkkä, en tykkää koko ajan vaihdella niitä.. Olin migreeneitä lukuunottamatta todella tyytyväinen ehkäisyrenkaaseen joka mulla oli käytössä ennen tätä kieltoa. Se oli helppo ja sopi mulle muuten hyvin! Ei tarvinnut muistaa ottaa pillereitä päivittäin ja myös mieliala oli tasainen sekä kroppa toimi ihan normaalisti alun jälkeen!

id-kuva

Noin 1,5kk sitten vaihdoin Ornibel ehkäisyrenkaasta hoitajan mukaan ”uudenlaiseen” minipilleriin, joka on merkiltään Slinda (en tiedä käytännössä miten se eroaa muista minipillereistä). Oon joskus 17 – 18-vuotiaana käyttänyt jonkun aikaa Cerazette-minipillereitä ja en tykännyt niistä yhtään, sillä ne keräs mun kroppaan ihan järkyttävän määrän nestettä. Sen vuoksi hoitaja ehdotti mulle tätä uutta merkkiä.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy mun iho meni heti ensimmäisenä huonoon kuntoon. Kummatkin posket & ohimot on täynnä ihmeellistä pientä hormoninäppylää. Not happy about it at all. :D Toinen vaikutus minkä huomasi heti parinviikon käytön jälkeen oli taas sellainen ihan kamala surullinen fiilis 24/7, vaikkei mikään ollut oikeasti huonosti – tää sama tuli kanssa sillon niistä Yaz e-pillereistä. Surullinen fiilis on nyt vähän helpottanut 1,5kk käytön jälkeen, mutta edelleen purskahdan kyllä itkuun todella helposti.. Katsottiin mm. poikaystävän kanssa jotain jenkkifutis sarjaa ja aloin itkeä ihan täysillä kun yksi pelaaja teki hienon maalipotkun…….. Ihan perus?

Tähän mennessä muita sivuvaikutuksia ei oo oikeestaan ilmennyt, ehkä vähän tuntuu että kroppa kerää nestettä muttei kuitenkaan vielä mitenkään hälyttävästi. Plussaa on se ettei yhtäkään migreenikohtausta ole enää tullut, mutta sellaista normaalia pientä päänsärkyä on kyllä vähän väliä.

Tällä hetkellä alan olla oikeesti aika loppu tähän rumbaan, ja nämä pillerit on kyllä tasan viimeinen valmiste mitä mä kokeilen. Annan aikaa sen 3-4kk kropan tottua ja mielialanvaihteluiden rahoittua ja pidän peukkuja että nämä mulle sopisi, mutta sitten annan kyllä hormonivalmisteiden lopullisesti olla jos nämäkään ei mulle sovi. :D Oon testannut nyt 10kk aikana kolmea eri valmistetta ja tähän vedän mun rajan..

With love, Silja


tiistai 05. toukokuu 2020

Heippa blogi!

Super pitkästä aikaa heippa blogi! Ihan rehellisesti motivaatio blogin suhteen on ollut nyt korona-aikaan erittäin hukassa, sillä elämä on ollut niin erilaista.. Ajattelin nyt tulla kertomaan pitkästä aikaa vähän enemmän mun kuulumisia ja tietty vähän fiiliksiä koronaan liittyen, sillä se liittyy kaikkeen niin vahvasti.

Mulla loppui työharkka 20.3. ja silloin jäin sitten ”karanteeniin” kotiin, sillä koulut yms. suljettiin jo hieman ennen. Rehellisesti tää oli mulle todella iso shokki, että yhtäkkiä ei ollutkaan mitään elämää ja olin pitkään todella allapäin tämän vuoksi. Oon introvertti ihminen ja oon jo muutenkin paljon kotona, mutta vastapainoksi tarviin ehdottomasti ne mun päivittäiset rutiinit kuten koulu, sali ja ystävien näkeminen, ravintolat jne – ne on mulle niitä asioita jotka pitää pään kasassa.

id-kuva

Viimeiset n. 7 viikkoa on kulunut lähestulkoon kokonaan eristyksissä muusta maailmasta, oon oikeestaan ollut vaan kotona tai poikaystävän luona. Poikaystävän tuki on ehdottomasti ollut tänä aikana ihan korvaamatonta, ilman häntä olisin tullut jo hulluksi. :D Hän on suostunut ulkoilemaan ja tekemään mun kanssa kaikkea kivaa mitä näiden rajoitusten puitteissa on pystynyt, ja siitä on ollut mulle todella iso apu ja oon niin kiitollinen. ♥︎

Tällä hetkellä olo on jo suht tottunut tähän, eikä oo enää hetkeen ollut sellaista pahaa ahdistusta päällä mikä alkuun oli. Oon esim. todella huono keskittymään mihinkään koulujuttuihin kotona ja alkuun itkin silmät päästä että en pääse mitään kursseja läpi, kun niitä pitää tehdä nyt itsenäisesti kotona. Kaikki on kuitenkin alkushokin jälkeen mennyt todella hyvin, ja koulujututkin on ihan viittä vaille valmiit jo! :) Nyt tuntuu että kyllä se elämä voittaa.

 

Seuraavaksi blogiin tulossa taas lisää ehkäisy-asiaa, sillä jouduin tosiaan tämän kaiken keskellä vielä vaihtamaan pois siitä renkaasta ja sekin on ollut yksi työmaa tässä viimeisen reilun kuukauden sisään… :D

 

With love, Silja