keskiviikko 08. tammikuun 2020

-Ehkäisyrengas-

Multa on pyydelty ihan älyttömästi lisää postauksia liittyen ehkäisyyn, ja oon luvannut kaikille kysyneille kirjoittaa lisää, kunhan omat kokemukset ovat hieman karttuneet, joten täältä pesee. Pakko sanoa taas alkuun, että mun mielestä on vaan ihan super ihanaa miten paljon oon saanut teiltä viestejä tähän asiaan liittyen; niin tsemppejä kuin omia kokemuksia ja neuvoja. Kiitos siis tosi paljon kaikille blogiin kommentoineille ja instan puolella viestiä laittaneille, on ollut tosi suuri apu lukea teidän kokemuksia!! ♥︎

Kirjoitin viimeks mun fiiliksiä epillereistä ja ehkäisyrenkaaseen siirtymisestä – aiemman postauksen löydät täältä. Nyt oon käyttänyt tosiaan Ornibel ehkäisyrengasta sen 3kk joka on ns. minimi aika testata jotain hormonaalista ehkäisyä, jotta kroppa kerkee tottua siihen – ja itse näitä nyt testanneena haluan sanoa että mun mielestä jopa toi 3kk on todella lyhyt aika. Mun kroppa on ainakin käynyt kovan myllerryksen läpi, ja tuntuu että olo alkaa nyt vasta ehkä vähän tasoittua. Mun aiemmin syömissä Yaz e-pillereissä oli vaikuttavia hormoneja 0,02mg & 3mg ja Ornibel ehkäisyrenkaassa on 0,015 & 0,120mg eli huomattavasti vähemmän. Lisäksi ehkäisyrengas vaikuttaa paikallisesti kun taas epillerit menee koko elimistön läpi, joten pelkästään näistä syistä oli helppo päätös kokeilla seuraavaksi rengasta.

id-kuva

Ensimmäinen fiilis minkä muistan renkaaseen vaihdettuani oli se, että mun mieli kirkastui ihan huomattavasti. Sellainen jatkuva masentunut ja ”hällä väliä”-fiilis lähti kokonaan pois, ja tuntui että oon taas oma iloinen itseni. :) Ihokaan mulla ei mennyt mitenkään huonompaan kuntoon sinänsä, vaikka muutamia yksittäisiä näppyjä on jossain välissä tullut. Kuvittelin ettei epillerit mitenkään kamalasti turvottaneet mua, mutta tosi nopeasti lopettamisen jälkeen lähti kaikki nestepöhötys pois, ja ainakin itse huomaan kropassa todella radikaalin eron. :D That being said, myös tisseistä lähti puolet pois… Nyyh, just kun olin ehtinyt tottua että kerrankin on tissit!

Ensimmäinen negatiivinen asia oli kuitenkin migreenit, jotka tuntuivat vain pahentuvan renkaan kanssa.. Ensimmäisen ehkäisyrengas-kuukauden aikana kärsin todella kovista migreeneistä viikottain. Jouduin olemaan koulusta pois päänsärkyjen takia, makasin vaan kokonaisia päiviä pimeässä huoneessa silmät kiinni. Oksetti ja tuntui että toinen puoli päätä halvaantuu. Uskon että tähän vaikutti kuitenkin eniten se hormonipitoisuuksien nopea lasku? Silloin kun joskus aikoinaan ensimmäisen kerran lopetin e-pillerit, kärsin myös ainakin kuukauden kovista päänsäryistä.

Toinen kuukausi olikin sitten taas henkisesti vähän nihkeämpi ja tuntui että fiilikset alkoi taas heitellä enemmän… Olin silti välillä iloinen ja välillä surullinen, vs. epillereiden kanssa mikään ei tuntunut millekkään (tai ainakaan hyvät jutut ei). Suutuin kuitenkin muutamista ihan pikku jutuistakin poikaystävälle, ja olo oli välillä ilman syytä surkea. Migreenit onneksi alkoi harventua huomattavasti, ja jopa taukoviikko meni kokonaan ilman migreeniä (mulla yleensä silloin pahin). Mulle tää toinen kuukausi oli epillereiden kanssa se pahin, joten järkeilin että myös renkaan kanssa kroppa on varmaan aika ”kriisissä”. Sekä pillereiden että renkaan kanssa tämä toinen kuukausi sellainen, että mietin ihan tosissaan lopettamista. Olo kuitenkin alkoi tasaantua loppua kohden.

3. kuukausi puolestaan on ollut jo paljon helpompi. Fiilis on ollut muutamia kertoja ehkä vähän turhan surkea ilman syytä, mutta migreenit on helpottaneet paljon, niitä on ollut ehkä 2-3 kertaa kuukauden aikana. Positiivista on myös se että epillerien mukana tulleet ihmeelliset menkkakivut yms. on kokonaan lähteneet, ja kroppa tuntuu taas ihan omalta. Rengas on myös paaaljon helpompi kun se pitää ainoastaan kerran ottaa pois ja laittaa takaisin kerran kierron aikana.

Viimeksi tänään puhuin hoitajan kanssa, ja sovittiin että jatkan nyt vielä renkaalla. Jos migreenit ei ala jäädä pois 4. kk aikana, niin sitten mietin uudestaan. Tosin, en usko että haluan lähteä kokeilemaan enää tämän jälkeen mitään hormonivalmistetta, että ehkä sitten täytyy miettiä esim. kuparikierukkaa. Musta tuntuu että oon stressannut mun kroppaa (JA PÄÄTÄ) jo aikalailla, vaihtamalla kahden eri valmisteen välillä.

With love, Silja


torstai 02. tammikuun 2020

Vuoden ekat fiilikset!

Moi tyypit! Ajattelin aloittaa vuoden kertomalla vähän kuulumisia, ja tällä kertaa ei niin kivoja sellaisia. Rehellisesti mun on pakko myöntää että oon tällä hetkellä aivan loppu henkisesti. Mulla on ollut jo syksystä asti sellainen olo että mun pitää revetä liian moneen suuntaan ja oon ollut tosi stressaantunut sekä huonolla tuulella. En halua alkaa erittelemään sen tarkemmin mitään tiettyä, mutta ihan yleisesti vaan koulu, työtjutut ja erilaiset ihmisuhteet kaikki yhdessä on vieneet mun voimia. Kun sain vikat koulujutut hoidettua ennen joulua, tajusin että nyt oon tosi loppu. Blogia en oo edes jaksanut avata hetkeen!

Tiedostan kyllä että oon ihmisenä tosi herkkä, että otan paljon stressiä ehkä turhistakin asioista ja mun pitäisi oppia relaamaan vähän – en vain oikein tiedä miten sen tekisi. :D En tykkää näyttää tai sanoa kellekkään jos mulla on vaikeaa, ja sen vuoksi mulla on ollut nyt viimeaikoina vähän yksinäinen fiilis – tuntuu siltä että haluaisin että joku halais mua tosi kovaa ja kertois että kaikki järjestyy. Sitä tukea on vaan tietysti vaikea saada jos ei pysty sanomaan kellekkään miten oikeasti menee…

Oon myös edelleen miettinyt että voiko tää mun olo johtua siitä hormonaalisesta ehkäisystä, ja mun tekis niiin paljon mieli lopettaa se. :(

id-kuva

Pakko kuitenkin mainita, että on tässä lomalla tapahtunut myös paljon kivojakin juttuja mistä oon tietysti tosi onnellinen. Mulla oli mm.  juuri ennen jouluaattoa synttärit, ja mun poikaystävä järjesti mulle ihanan illan. Olin sanonut jo aiemmin etten halua mitenkään erityisesti juhlia, mutta olisi kiva käydä vaikka syömässä. Joten hän oli varannut meille pöydän mun lempiravintolassa ja sen jälkeen käytiin vielä drinksuilla mun lemppari baarissa. Oli ihan perfect :)♥︎

Joulua puolestaan vietin poikaystäväni vanhempien luona Etelä-Savossa, aika extemporee. Joulu on mulle ehkä vuoden tärkein ja rakkain juhla, enkä yleensä suostu viettämään sitä muualla kuin äitini luona, sillä rakastan meidän jouluperinteitä – mutta tänä vuonna halusin tehdä kompromissin koska tiesin sen olevan tärkeää poikaystävälleni, joka näkee omia vanhempiaan vielä harvemmin. Joulu sujui myös tosi ihanasti, ja pääsin ekaa kertaa vuosiin joulukirkkoon! Olin myös super iloinen kaikesta siitä lumesta, sillä Helsingissä ei ollut kyllä yhtään joulufiilistä! Kaikenkaikkiaan oon siis tosi iloinen että uskalsin lähteä ja poiketa omista perinteistäni!

Toivottavasti siellä on uusi vuosi lähtenyt käyntiin hieman paremmissa merkeissä!

With love, Silja